Tulokset

myön itäsuomi
Ruotsi
längs med, ända upp, längs efter
Sanaluokka
prepositio
Paikkoja
Meänkieli; Ullatti, Rovaniemi, Parakka, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Ullatti Ullatti seuraa sitä myön, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Parakka, pyssyn äääntä myön, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, kaikki matkamiehet laattia myön nukut
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Vittanki, laitaa myön, Kompelusvaara, lapsi lankea päätäns myön Jukkasjärvi, tunturia myön Norhjan, Kainulasjärvi, jaarat ku nep pukkaavat persettä myön. Pannu muistiin I. Tuovinen
nasakka kotitalous itäsuomi
Ruotsi
lägel, behållare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, nassakka s \'lägel, behållare\'; endast fi Muonio (Ruoppila 1967:k 87).
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-12-29 Birger Winsa
sompa suksi itäsuomi
Ruotsi
trissa, truga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1, Nilivaara1, Nilivaara3, Ullatti1, Nattavaara3, Nattavaara2
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa keri, Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
hampi keho itäsuomi
Ruotsi
tand
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hampi s \'tand\' slang?; endast i fi Tornedalen; västfi hampu id (J Toivainen k 4687, SMSA). slang?
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
heimolainen ihminen itäsuomi
Ruotsi
släkting
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, heimolainen s \'släkting\'; endast östra sydöstfi, Nordkarelen, Kajana och nordfi (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
heittää itäsuomi
Ruotsi
upphöra, sluta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Juoksengi Kainulasjärvi, no heitä nyt sen pörräämisen
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, heittää v \\\'avsluta, upphöra med ngt\\\'; endast Nordkarelen, Kajana och nordfi (SMS). östfi, heittää v \'sluta, upphöra\' (M Korhonen k 3397, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
hiirenkarva hevonen itäsuomi
Ruotsi
grå, gråskimlig
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord häst
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kalmisto hautajaiset itäsuomi
Ruotsi
begravningsplats
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kainulasjärvi, sinne kylhmää kalmisthoo ihminen joutuu ku se kuoli
Kulttuuri taustaa sanasta
vanhaa, Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paavola, B. Winsa: ordbok
kertyä itäsuomi
Ruotsi
samlas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, kahnakkaa muuripaam pohjhaan kertyy
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord östfinska, kertyä v \'ihopsamlas\' (A Silander k 2555, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka, Liljeblad, B. Winsa: ordbok
koirankinnas vaate itäsuomi
Ruotsi
läderhandske av hundskinn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesma, B. Winsa: ordbok
lae itäsuomi puu kotitalous
Ruotsi
stapel, trave,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Enontekiö, Täräntö, Jellivaara, Kompelusvaara, Nattavaara.; Jukkasjärvi, Sakajärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: ensi laet ja toinen ja kolmas. Sakajärvi: puut lattesheen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pino, läjä, östfinska, la(d)e s vedstapel, stapel; rad med kärvar i ria som skall tröskas (SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Itkonen, Häll, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-09
sapsa keho eläin hevonen itäsuomi
Ruotsi
bogkött vid övre led där benet går in i kroppen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord häst
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
vitkuttaa, vitskuttaa, vitsittää itäsuomi lintu
Ruotsi
vissla, kvittra
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. vitkuttaa, vitskuttaa, vitsittää (söF, Ka, Tär) \\\'vissla (fågel); söla, klaga; håna\\\'. Onomatop ord.""" fågel
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
haastatella itäsuomi
Ruotsi
intervjua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ja mitä ne oon haastatelhee Korpela soon Suomesta ollu lähtösin 109
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, haastatella v \'få någon att berätta\' (SMS k 1185a).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
kortto kalastus metsästys näkymätön maailma itäsuomi
Ruotsi
förstörd, skada; ond blick; ondskefull man; person med en ondskefull blick; fan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Sodankylä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki, Parakka, menit silmät korthon; Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi, se on semmonen kortto kala (mae) että se pilais koko fiskun
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska?, kortto Kar PerP förstörd, skada; ond blick; ondskefull man; person med en ondskefull blick; fan (ej östfi i SKES; kolla i SMSA)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Artimo, Itkonen
kyynäspää keho itäsuomi
Ruotsi
armbåge
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, mie niin paiskasin kyynäspääni; Markitta
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Liljeblad, B. Winsa: ordbok
käyrä metsästys kotitalous itäsuomi
Ruotsi
del av jaktfälla; kärra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, kärrön käyrät
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, käyrä s \'spec del i kärrhjul\'; endast i fi Tornedalen (E Vierikko k 5187, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
laskea itäsuomi
Ruotsi
separera
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, laskea v. separera; endast i fi Alat (k 5342, SMSA)
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa 2005-12-20
Muokattu
2013-04-15
maajas ruoka itäsuomi
Ruotsi
trevlig, attraktiv, god
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kemijärvi, Kuolajärvi, Kemi, Rovaniemi, nythän on niim maajas ilma
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, maajas a \'smaklig, god\', östfi (Marja-Liisa Tuomi k 6100, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka, Koskimies, Sipola
näppärä, näpperä itäsuomi
Ruotsi
rolig, praktisk, snabb, händig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Rovaniemi, olis näppärä semmonel lakki
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. näppärä (fr öf) näpperä, k näppärä \\\\\\\'kvick, snabb\\\\\\\', näpperä \\\\\\\' händig, fiffig; snabb\\\\\\\' (SKES)
Alkuperä
Rovaniemi, isän näppärä piika. Pannu muistiin Hämäläinen, Lampinen
pohjoinen luonto itäsuomi
Ruotsi
nordlig vind
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt och östfinskt ord. pohjoinen, pohjoistuuli s östfinsk \\\'nordlig vind\\\'; östfi och västfi pohjatuuli id, endast västfi pohjanen id (Pirkko Nuolijärvi k 6402, SMSA).
Alkuperä
Pirkko Nuolijärvi / Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
vihanen itäsuomi mitta
Ruotsi
dryg, överflödig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, vihainen a \'dryg, överflödig (om tid och sträcka)\'; endast i fi Ylit (L Jokinen k 3204, SMSA).""" tid, sträcka
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
emäpuu puu itäsuomi
Ruotsi
huvudstock, stam; kvistad stock
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Hakanen2, varsi oksasta ja kuokka emäpuusta
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
herukka kasvi itäsuomi ruoka
Ruotsi
vinbär
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, herukka s \\\'vinbär\\\'; endast fi Ylit; även 3 belägg i sydvästfi (SMS). östfinska herukka s \'Ribes nigrum\'; endast i fi Ylit (M Sipilä k 1941, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa