Tulokset

kymppi ihminen termi itäsuomi työ
Ruotsi
lagbas
Suomi
kymppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso; Ylitornio, Alatornio, Sodankylä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kymppi s \'lagbas, förman\' (R Moilanen k 4154, SMSA). Ordet betyder tia och det lär ha funnits 10 man i ett flottningslag på Kalixälven. Därav kymppi.
Alkuperä
Tapainen, Nirvi, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-18
repo jellivaaransuomi kirjakieli eläin itäsuomi
Ruotsi
räv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi, Kemi, Kompelusvaara, lännessä enämpi repo, meilä kettu; Ullatti, Dokkas, Sarvisvaara, Nattavaara, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjakieli, katto kettu, mikko östfi, kettu s \\\'räv\\\'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). västfi, kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo, Rapola
sauvoin, sauvon vene itäsuomi
Ruotsi
båtsstake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Simo, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, Itkonen
suvi lumi itäsuomi
Ruotsi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
tupas luonto itäsuomi
Ruotsi
hötuva, tätt litet buskage, tät grupp,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Ylitornio, Parakka, Kätkäsuanto, Alatornio, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, tupas (nK, Ka, Nf, Nb, delvis Sat) \'liten grästuva, etc\' < sv tuva t ex träd? stor samling av ngt
vita itäsuomi
Ruotsi
sned, skev
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. vita, -e, vide (öf, Öb, Nf, Nb) \\\'sned, skev (vita, -o främst i sammansatta ord och adv)
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
Vaskivuori itäsuomi paikannimi
Ruotsi
Svappavaara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Vaski on itäsuomea.
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-09
heittää itäsuomi
Ruotsi
slunga, slänga, hiva, kasta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Leipojärvi2, heittää nuotan
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, heittää v \'kasta bort\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kiuru näkymätön maailma itäsuomi lintu
Ruotsi
sånglärka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, ku kiurusta keshän puoli kuuta peipposesta
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa leivonen västfi, leivonen s \'spec småfågel\'; östfi kiuru, kivenvika m fl id (ALE 112, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
kuhila kotitalous itäsuomi
Ruotsi
skyl av 5-6 kärvar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1; Matarenki, Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
net siothiin lyhtyin, ja sitte tehtiin niinko kuhilsat pellole panthiin pysthöön. sitte net panthiin siittä haasihoon, . Matarenki Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kuhilas skyl med flera kärvar av säd som man satte upp på åker för att torka säden, IS kuhilas, Häm koko, kokko(nen), kyäs, kykkä, kökkä, pysty, pystö, VarS hakkinen, Sat kaveja, Kar kuusikko, kymmenikkö, viisikkö, PohE jalka, varajalka, varijalka, pystykoko, PohK kyyli 5-6 kärvar samlades till en skyl som sattes i hässja
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Airila, Artimo, Kena, Paloheimo, Liljeblad, Räsänen, B. Wi
pirsa lapsi itäsuomi
Ruotsi
unge som gråter ofta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, pirsa se pirsaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. pirsa (Nb) \\\\\\\'en som gråter ofta, gråtmild\\\\\\\' veps pirz \\\\\\\'en som gråter ofta\\\\\\\', aunes pirzakko \\\\\\\'anklagelseord om en som har lätt för att gråta\\\\\\\'. Deskr - onomatopoetiskt ord. (SKES
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Lars Lampinen
puro luonto itäsuomi
Ruotsi
bäck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti2, Nilivaara7, Pempelijärvi1
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa oja id, informanten/-erna känner ej till ordet, Nattavaara1, Ullatti1 västfi, oja s \'bäck\'; även på Karelska näset; östfi puro id (ALE 22).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
päit/t/et hevonen itäsuomi
Ruotsi
grimma
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
ripa rakennus itäsuomi
Ruotsi
handtag, öra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa sanka västfi, kripa s \'dörrhandtag\'; östfi ripa id (K Sorkkala k 5619, SMSA).""" dörr, kopp
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Rapola
ristisalvo rakennus itäsuomi
Ruotsi
korslaxning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, ristisalvo(s) s \'spec timringsknut\'; endast i fi Ylit, Salla, och Ingermanland; västfi ristinurkka id (J Koskelo k 4488, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
suppu kasvi itäsuomi
Ruotsi
övertäckande blad på omoget hjortron
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
suppu \'de övertäckande bladen på omogen hjortron\' (öf, Söb, Nf, Nb, delvis Möb och tavastl dial)
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
takkala suksi lumi itäsuomi
Ruotsi
klabbföre
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi.nuoskakeli östfinska, takkala (savo dial, Öb, Nf, Nb) \'klibbigt före, dåligt glidande före; tung, klibbande snö; (sällan) svårt (tillstånd, tal)\'
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
tönkki: tönkisä itäsuomi
Ruotsi
stel, styv
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, se [kuollut] oli jo tönkisä [jäykistynyt], Rovaniemi Rovaniemi, mull on vieläki aivan tönkisä jalat
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, tönkkä, -ö, -i (öf, nT, Öb, Nb; -ö i V) \'av kyla stelnad, stel, styv; tungt, svårt (arbete); karg, ovänlig (person)\'
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo, Hämäläinen
tönkkä keho itäsuomi
Ruotsi
stel; karg, ovänlig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. tönkkä, -ö, -i (öf, nT, Öb, Nb; -ö i V) \\\'av kyla stelnad, stel, styv; tungt, svårt (arbete); karg, ovänlig (person)\\\'""" av kyla, styv, tungt, svårt arbete, karg, ovanlig (person)
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
veres ruoka itäsuomi
Ruotsi
färsk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
viskata itäsuomi ihminen
Ruotsi
kasta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Pajala, Kompelusvaara, Täräntö, Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
viskin, viskain vene itäsuomi
Ruotsi
öskar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord viskin \'öskar\' (M Länsimäki k 6528, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
heinäkampheet kotitalous itäsuomi
Ruotsi
höbärgningsredskap
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. heinäkamp(h)eet s \'höbärgningsredskap\'; västfi heinäkampsut, -kalut id (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
juumoa itäsuomi
Ruotsi
nypa, klämma
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, juumoa v \'kivistää\'; endast sydöstfi och fiT; tavastl jumoa id (I Myller k 2475, 2477, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa