Tulokset

valkea näkymätön maailma kotitalous itäsuomi
Ruotsi
eld
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Ruija, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Täräntö, lampussa ov valkea; Svappavaara, Ruija, Kittilä
Esimerkki
Svappavaara, kuusiparkki se valkasee nahan Ruija, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tuli s \'eld, brasa\', främst västfinsk; östfi valkea id (ALE 428, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Valonen, Syrjänen, Liljeblad
vanua itäsuomi ihminen
Ruotsi
fastna i ngn, ta tag i ngn, använda nävarna, slåss
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, pää ku uunihako ja hiukset vanunheek ku koiramperse, Kainulasjärvi, otethaan sylipainia ja sillon se vanuthiin
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. vanua \\\'fastna, använda nävarna (ex i slagsmål; öf, söT, Öb, Nf, Nb)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Lars Lampinen
viikate kotitalous itäsuomi jellivaaransuomi
Ruotsi
lie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen3
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa vikate id västfi, vikate s \'lie\'; östfi viikate id (ALE 264, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
heh itäsuomi
Ruotsi
heh
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ja me muuten hyvin vapa näin mie olen halunu aina kuitekki sitä noon saanhee itte hakea mitä oon halunhee kohta ja ja keittää kahvit ja (heh) en mie en mie ole 862
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, he(h) interj \'väcka uppmärksamhet, utrop\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
kupo rakennus itäsuomi
Ruotsi
pärtmått
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kupo s \'mått på pärt\'; främst össtfi (A Toppila k 1312, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
köli vene itäsuomi
Ruotsi
båtköl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti östfinska, köli s \'köl\'; endast fi Tornedalen (H Kangas k 3271, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Räsänen, Paloheimo
nouvattaa metsästys itäsuomi
Ruotsi
spåra, följa spår
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, se nouvatti minun jälkiä
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord östfinska, nouvattaa v \'följa spår, spåra\' (I Katvela k 4013, SMSA).
Alkuperä
Sarvisvaara1, novvattaa jälkeä. Pannu muistiin Artimo
piilottaa itäsuomi
Ruotsi
gömma
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kätkeä, Finska dialektarkivet, östfinskt ord västfi, kätkeä v \'gömma\'; östfi piilottaa, peittää m fl id (ALE 201, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
pituk/k/ainen itäsuomi
Ruotsi
så lång som något
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jyykeä, miehem pitukkainen petäjän
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, Rapola
päästää itäsuomi sairaus
Ruotsi
förbättra, bota
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord i vittangifinskan
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
rasi puu itäsuomi
Ruotsi
trädsamling?
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, rasi s \\\'kaataa puita rasiin\\\'; främst östfi, endast i fi Pello (k 5326, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
silta rakennus itäsuomi jellivaaransuomi
Ruotsi
liggunderlag av trä för kor i ladugård, golv i stall
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo3, (t)sillat, Nilivaara1, ja hongista laothiin sillat - spiltat kaikki - hevosille (skogsstall i timmerskog)
Kulttuuri taustaa sanasta
laattia IS lattiaa, VarS permanto, IS silta (Paunonen 1987:216).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
sulhanen mies häät itäsuomi
Ruotsi
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa yrkä, yrkämies västfi, yrkä, ylkämies s \'fästman\'; östfi sulhanen id (ALE 446, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka
summu keho itäsuomi
Ruotsi
mun
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, summu s \'mun\' slang?; endast i fi Tornedalen; västfi suukku (J Toivainen k 4685, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
tullu vene itäsuomi
Ruotsi
årtull
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, tullu s \'årtull\'; endast fi Kolari (H Kangas k 3301, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
typheyttää näkymätön maailma lääke shamaani keho itäsuomi
Ruotsi
stämma blod, stoppa, stanna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vettasjärvi, Kompelusvaara; Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Pempelijärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: Veri juoksi kuivhiin, jos sitä ei olis typheytetty. Kainulasjärvi, Pempelijärvi: Typheyttää veren. Kainulasjärvi: Lassi kun oritta salvo se typheytti veren.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pysähtää, Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Ylheinen sanonta oli ettei saanu kehua voimitten kans ja typheyttäjällä piti olla hyvä hamphaat. Vaikeinta oli ette typheyttää tuttavia ja sukulaisia jokka eppäilit. Tavalista on ette typheyttäjä saattaa typheyttää verenvuotoa telefoonin kautta.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
ura itäsuomi vesi
Ruotsi
vattenfåra
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, ura \'vattenfåra\' (delvis söT, sSa, Öb, Ka, Nf, Nb)
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
vaalakka, -o eläin itäsuomi
Ruotsi
ljus, ljusfärgad
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Parakka, Sieppijärvi, Lohijärvi, Kolari, Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, vaalakka (delvis söT, söF, sSa, Möb, Nöb, Nf, Nb, Ka) \'ljusfärgad ko, häst el ren\', vaalakko (est In, Nb) ko, ren, häst
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, muuten vaalakka harmaja, sy, Tiesmaa
vieno luonto itäsuomi
Ruotsi
svag vind
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
hepo- kasvi itäsuomi
Ruotsi
växt av särskild art
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hepo- s \\\'spec växt, ej hepoheera el hepohiirikka\\\' (k 3864, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
reki reki itäsuomi
Ruotsi
släde
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt modell på släden östfinsk modell
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
sääski hyönteinen näkymätön maailma itäsuomi
Ruotsi
mygga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, jos ei ole sääskiä ei tule leipää; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, (satheen eelä sääsket ja hyttyset on vihasemat)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa hankisääski, kirsisääski, hye, hyttynen, mäkärä östfinska, sääski (öf, söT, Öb, Nf, Nb; i vf dial okänd el sporadisk) \'mygga, Culex\' (SKES)
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi, Artimo, Liljeblad, Kaarakka
takku, takusa vaate eläin itäsuomi
Ruotsi
dålig ull
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi, villantakkuja; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, ka kuinka ovat takusa, vanunhet takhun
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, takku s \'spec ull\', östfi (k 5921, SMSA).
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo
takuta itäsuomi
Ruotsi
slå med lie
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
takuta v \\\\\\\'slå med lie; gå dåligt\\\\\\\', östfi (Nuolijärvi k 6183, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa, Nuolijärvi. Pannu muistiin Lars Lampinen