Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Stfi huuhkaja, lapinpöllö. Det är inte alltid möjligt att definiera fågeln med sitt svenska namn om det finns flera arter med samma namn. Latin Bubo bubo, lappuggla, Strix nebulosa
bäcktråg, -dråg, myr-, surdråg, lummig sänka med hjortronblad
Suomi
kostea alanko, syvänne missä on puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen.; Sammeli
Esimerkki
Sammeli: auttoissa on hilloja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, autto s sänka med blötmark; ett belägg i Ilomantsi i övrigt nordfinskt (SMS k 462). Saamelainen laina.
Lummig sänka med få granar, ibland med liten bäck, hjortronblad på marken.
Kittilä, Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: kesällä se on kolme kuuta. Kainulasjärvi: aina se hopummiten on tulluk kesä mitä vahvempi lumi kesä oli järvenranta niin sielä tuli aina ensiksi kesä niin se sielä oli piiritansia. Matarenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord? IB Uuusitalo: Isävaina pruukasi sanoa, ettei keriny väylältä soutaa ranthaan ja juosta pirthiin ottamahaan toisia välihousuja poijes ennen ko meän (Lapin) kesä vilahti ohi.
Ämmi taas veti viilatröijyn päälle heltheellä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Rapola, Liljeblad, B. Wins.
Pannu muistiin Birger Winsa
Västfi, puhua v. tala; främst västfi, östi haastaa id (ALE 477, SMSA). Sannolikt en betydelseförskjutning i fiT pga att det fanns två ord för att tala, puhua och haastaa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok