MEÄN SANA
Ruotsi
gödselstack
Suomi
sontatunkio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Sontatunkio oli ennen joka talossa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför lanta, Täräntö och lantalainen,
Orsaken till varför ordet lanta förlorades i meänkieli är att den betecknade jordbrukare, bofasta gödselfolk som spred gödsel och mänsklig avföring där de sedan odlade majrovor och senare potatis. Nomadiserande samer började kalla dem för gödselfolket, lantalaiset. Täräntö betyder göselstack. Tänräntöläinen är följaktligen lantalainen, gödselfolk. Se även poromies, konsesjuuniporonhoito, alkuperäkansa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-24
Ruotsi
tjockläppad kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara nais sieki trussahuuli, kotoa se Kainulasjärvia, Erkheikill on tapana että omhaisia naija
Ruotsi
tjockläppad kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara nais sieki trussahuuli, kotoa se Kainulasjärvia, Erkheikill on tapana että omhaisia naija
Ruotsi
luskorsett
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Täräntö, se on vishiin lappalaisen täiliivi, (käytethään välistä)
Ruotsi
i huvudsak
Esimerkki
Kompelusvaara, Kirunassa net on suomalaiset valtapäästä (1930)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
kasta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Svappavaara, lappalaiset net niitä viskovat, irtilapsia (mettään kuolemaan), Kompelusvaara viskoo vettä (regnar)
Ruotsi
Ryssland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
Ruotsi
österbottning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
rock av rens höstpäls
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
tattare, rom
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Tornionlaakso, Vittanki musta kiinku tattarinen (talesätt)
Ruotsi
förtennare
Suomi
tinaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, ofta romer som förtennade.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
Ruotsi
utländsk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Paloheimo
Ruotsi
utländsk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
skärgårdsbo
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Paloheimo
Ruotsi
bröst mot bröst
Esimerkki
Kompelusvaara, (norjalainen) se oikasi yhtä nuorta lappalaista nuoin pyssylä vastarintaa että jos se säikähtää
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
sockengräns, områden utanför kyrkby
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen), mitäs pithäärranthaan kuuluu
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
ful
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Esimerkki
Kuolajärvi, mustasilmästä täällä rumana pijethän, ja harmajaa kauniina, Kittilä, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Vesisaari, se on ruma että mei killaan
Kulttuuri taustaa sanasta
svartögd är fult, gråögd är vacker, Kuolajärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen, Kaarakka, Artimo, Liljeblad
Ruotsi
fosterland
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, synnyinmaahan s-on josa ihminen syntyy ja kasuaa
Kulttuuri taustaa sanasta
uud. ei aiv. tav.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
arbetsam
Esimerkki
Parakka, flitighet räkns till värden vid giftermål , Ylitornio, Kompelusvaara ei sitä vain työtyrimpä löyvy Skoonesta kun Norrlantistakhaan
Ruotsi
överkalixbo
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
sjö i Skaulo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sirkkijärvi anses ha dubbla bottnar och är en vuoskujärvi med skyddsandar. Det var skyddsandarna som beslutad eom man fikc fisk i en sådan dubbelbottnad sjö.
Alkuperä
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1437 1910.
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
överhetsperson
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
mörkögd
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kompelusvaara joll on kaunhit tummat silmät
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
övre delen av Bottenviken
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”sanottiin entisinä aikoina Pohjanlahden pohjoisosaa” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12