Tulokset

purhanen vesi
Ruotsi
istapp, lång iskristall som uppkommer när is spricker upp under våren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Inari
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
> lisää
talskia ihminen vesi
Ruotsi
plaska med fötter, trampa i vatten
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua, Inga-Britt Uusitalo
Esimerkki
Lapsi talskii vesijärvessä.
Alkuperä
Facebook, Minun sanat. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-11-25
> lisää
uittolammikko vesi
Ruotsi
liten långsmal vik i sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
joesta maalle käsin pistäytyvä kapea lahdelma lammikoksi levenneenä
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Itkonen
> lisää
ullivesi vesi
Ruotsi
stigande vatten i havet, tidvatten; högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ei ylheinen) Skibotn, Norge
Kulttuuri taustaa sanasta
Tidvattnet är 2-3 meter högre än ebb
Alkuperä
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati. Pannu muistiin Birger Winsa
> lisää
ulppu vesi
Ruotsi
bubbla i vatten
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, kattok ku uluppuja nousee
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo
> lisää
hevosjää vesi
Ruotsi
is som bär en häst
Suomi
hevosen kantama jää. Vertaa hevoshanki
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
jäisin vesi
Ruotsi
via isväg
Esimerkki
Rovaniemi, Kainulasjärvi, pääse sinne jäisin?maisinki
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
> lisää
kakortaa vesi
Ruotsi
frysa till is och svälla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, vesi on kakortannu
Alkuperä
Pannu muistiin Airila
> lisää
kastheinen vesi
Ruotsi
daggvåt, fuktig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
> lisää
kerni lumi vesi lainasana-saame
Ruotsi
tunn ishinna, snötäcke, skare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi, Inari, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-11
> lisää
laskivesi vesi
Ruotsi
sjunkande vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
> lisää
pyörre -t vesi
Ruotsi
bakvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1, Nattavaara2, Nattavaara3
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa koste id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
> lisää
rantaportet vesi
Ruotsi
öppet vatten mellan land och is
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Bengt Johansson-Kyrö
> lisää
ristiaalto vesi
Ruotsi
våg som uppkommer av vindkast, bakom näs el udde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
soho vesi
Ruotsi
skumbit på vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Sodankylä
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
tolskia vesi ihminen
Ruotsi
plaska med stövlar
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kyllähän se osas tolskia kun näki vesijärven. Tolski mennä poikki vuomaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa talskia.
Alkuperä
Birger Winsa.
> lisää
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotsi
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihu
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
umusae vesi luonto
Ruotsi
duggregn
Suomi
tihkusade, astevaihtelu (standardfinska): d # t
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, umusatheila jäkälä tuore
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
vahti vesi
Ruotsi
skum
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti, nytt, kahela vahila käypi ja kaks miestä vahissa, Kompelusvaara, Parakka, aina ku alkoi vahti nousemhan pääle, Ullatti
> lisää
vahtipäinen vesi
Ruotsi
skummande
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, vahtipäisiä aaltoja
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
hyytyä vesi eläin
Ruotsi
stelna, koagulera, frysa till issörja,, -tunn is
Suomi
hyytyä, koaguloitua
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
> lisää
kalalammikko vesi
Ruotsi
fiskgöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
kastepisara vesi
Ruotsi
daggdroppe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo
> lisää
kivenpäälysvesi vesi lääke
Ruotsi
vatten som strömmar över stenyta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
botar vårtor gnom att man tvättar vårtan med detta vatten
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
> lisää