Tulokset

eija ihminen jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
frääni mies
Ruotsi
frän, tuff
Suomi
kova, väkevä, rohkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Se on frääniä aijaa skuutterila veen päälä.
Alkuperä
Birger Winsa.
haari mies kieli
Ruotsi
far, fader
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”Kittilässä aivan yleisesti h f:n (v:n) sijassa; niinpä:»hati» (fati), »hiiliä» (fiiliä), »haari» (faari). - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
höösmanni kalastus mies työ
Ruotsi
fiskebåtens förman/kapten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Ruija
Kulttuuri taustaa sanasta
Syftar i huvudsak till Ruija. ”kalastusveneen päämies Ruijanmerellä” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
ise jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
far, pappa
Suomi
isä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sporadiskt i den västra finsktalande Gällivarebygden
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-24
kupetsi mies työ
Ruotsi
handlare, affärsbiträde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
“kauppamies” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
kuuvatta slangi mies lempinimi/haukkumanimi keho alkoholi
Ruotsi
pösmunk, tjockis
Suomi
suurvatsa, olutvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-26
lapinrisku vaate mies etnisyys nainen lainasana-saame
Ruotsi
samiskt silverspänne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lappalainen hopeasolki” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
materiäijä ihminen mies
Ruotsi
förfader
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-04
nestori lainasana nimi ihminen mies
Ruotsi
nestor, ålderman, patriark
Suomi
nestor, kylävanhin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Monissa kylissä oli yks nestori, kylän patriarkki. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää
Muokattu
2024-07-06
pihanpuoli mies paikannimi rakennus
Ruotsi
männens plats i pörtet (gårdssidan)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
pröjsari lainasana ihminen jellivaaransuomi mies slangi keho
Ruotsi
mustasch
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Häyn skaffaa pröjsarin
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
puittio, puittiopoika kalastus mies työ
Ruotsi
ung medhjälpare vid notdragning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”apulaispoika nuotanvedossa” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
pulttaaja ihminen mies eläin työ
Ruotsi
kastrerare, den som kastrerade ex. baggar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
raakalainen ihminen mies
Ruotsi
hårding, rå person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Söderström. Sirén, K. (1985). Sanningen om Liikavaara-Frans. Malmberget.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-19
savolaksen vatta mies ilmaus etnisyys keho
Ruotsi
savolaxisk mage, dvs. korta ben, lång överkropp och stor mage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Syftar på både samer och lantalaiset.
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
snoppi lainasana jellivaaransuomi mies slangi keho
Ruotsi
snopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
trallari jellivaaransuomi mies lempinimi/haukkumanimi lainasana työ
Ruotsi
rallare
Suomi
rautatienrakentaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
trappuäijä jellivaaransuomi mies näkymätön maailma
Ruotsi
trappgubben, ett ondsint väsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
vehkula mies
Ruotsi
dröling
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, semmonen hias vehkula se mies
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotsi
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Alkuperä
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15
viehtaripuksut lainasana vaate mies lainasana-saame
Ruotsi
särskilda fårläderbyxor med ullen vänd inåt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lammasnahkaiset housut, joiden villa on sisäänpäin.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
vuosivilla nainen mies
Ruotsi
årsull
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara,
Kulttuuri taustaa sanasta
pigas och drängs årslön, del av den, 1-5 naulaa sommar och vinterull, blandat
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
äija jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, gammal man
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Vanha äija huusi meile.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30