MEÄN SANA
Ruotsi
gammal tallskog
Suomi
vanha mäntymetsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Alkuperä
Muoniolainen mies.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
spricka upp
Suomi
haljeta, purkautua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka: eikä vielä janahta jää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Våris
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
joenvierusta
luonto
Ruotsi
området närmast å
Suomi
joenläheinen alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
Ruotsi
djup plats nedan fors
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
renlavshed
Suomi
jäkäläkangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Meän kieltä 1986: joka oon väylän ja Pukasen välissä oikhein hyvä jäkäläkangas Laestadius oli, tahtonu, ette lähteä 151
Alkuperä
Isoniemi, Nikupeteri.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
hårt (klimat)
Suomi
kova, ankara, luja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: jäyhä talvi.
Alkuperä
Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
låta vada
Suomi
kahlattaa, rämpittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: sitä (karhua) kahlotti pohjaa myön.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
frysa till is; torka
Suomi
jäätyä; kuivaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kuroa v 'frysa till is; torka'; endast i fi Ylit (H Tyyni k 4729, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
plats med nerfallna träd, område med vindfällen el fällda träd
Suomi
tuulenkaatopaikka, kaatuneiden puiden alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
landmärke i fors
Suomi
laskumerkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Landmärke i fors som anger var man kan åka nerför.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
Ruotsi
bli hastigt molnigt som blir allt tjockare och täcker hela skyn, och regn följer ofta
Suomi
vahvasti pilventyä ja alkaa sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi; Kittilä, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, Vittanki, Vesisaari
Esimerkki
Kittilä: se lientää, saet tullee Enontekiö. Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Vittanki: taivas lientää. Vesisaari: taivas lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, lientää v 'bli molningt' (P Silvola k 2936, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Sipola, Isoniemi, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotsi
sand-, grustag, sandås
Suomi
tieva, hietaharju
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2014-02-24
Ruotsi
bäcks början
Suomi
joenlähde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
Ruotsi
slät klippyta
Suomi
tasanen kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
kattguld
Suomi
kissankulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara, Svappavaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara, Svappavaara: katinkulta se on niinku kalansuomuja, lonkoa irti.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, katinkulta s \'katt\' (Ruoppila 1943:107).
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus, Turunen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
älvutlopp, bäckutlopp
Suomi
joenalku, -suu
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
jordspricka
Suomi
maahalkeama
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
en inom fastare mark inskjutande sank sträcka
Suomi
alanko, kostea niemi
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvessä on Uittokuusikko., Rovaniemi, Kittilä: Jos siinä sitte alavampia kohtia hakathan methän syväle, siinä on uittoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
niitystä tai niittyalueesta syvälle metsään pistäytyvä kieleke, joka on itsestään muodostunut tai usein hakattu västfi, uitto \'smalt näs, udde på skogsslåtteräng, svagt växande omr i ett annars frodigt skogomr\' (delvis Egf, Nöb, Nf, Nb), \'blött lågland, slåttermark som under våren är vattentäckt\' (vf)
Alkuperä
Jukka Korva, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
Ruotsi
Ishavet
Suomi
Jäämeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
klar, frisk
Suomi
kirkas, raikas
Sanaluokka
adjektiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
betesmark
Suomi
laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: hajaporot koota laitimista pois. Vittanki: talvilaijin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betesmark för ren, ko, häst, får.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
vidskeplig tid
Suomi
taikauskonaika, kummitusaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19