MEÄN SANA
Ruotsi
(regn)moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
sadepilvet hajoavat ja aurinko alkaa välkkyyn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki?, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
sand, grus och lera blandad i mark
Suomi
sora, hiekka, savi sekoitettuna maassa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kari s 'lera och sand blandad i mark' (S Saario k 4166, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
glimra, glittra, glänsa, blänka (sol)
Suomi
kiiltää, kimaltaa, kimmeltää, säihkyä, välkehtiä, kajastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: aurinko taas kiilastaa, se tullee sae.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
vårtid när nattforst skapar skare
Suomi
hangenaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
Ruotsi
blötföre, vårföre
Suomi
suojakeli, keväkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Tid, före med med stora vattenpölar på mark (vår, sommar, höst).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klaanisko.
Alkuperä
Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
vedhuggningsplats, splint-
Suomi
halkomapaikka, ranne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Arbetsplats där man hugger splintved.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-25
Ruotsi
svag, mild (vind)
Suomi
lempeä, mieto, vaisu, leuto, lievä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
Ruotsi
flamma, eldsken
Suomi
loiste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Kemi, Rovaniemi.; Jukkasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Jukkasjärvi: siihen uipi loisthessen vaikka mikä kala. Kompelusvaara: tupakallehteä tikun nokassa kuivasi loistheessa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka
Muokattu
2013-05-10
Ruotsi
sydvästbacke
Suomi
lounas rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Kaarakka
Muokattu
2013-05-12
Ruotsi
smörsten
Suomi
maavoikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Blå, hård sten som läggs sommartid i smörbytta för att hålla smöret kallt.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
bli täckt av moln
Suomi
pilvistyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: maataa, sajet tullee.
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
betesplats, av renar nedtrampat hård plats i snö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, vertaa siljo, Rovaniemi, Sodankylä; Kolari
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Herkkolanniitty
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Herkkola är smeknamn för Herman
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985.
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2020-02-14
Ruotsi
myr med höväxtlighet
Suomi
heinäsuo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
mörkt litet regnmoln
Suomi
tumma pieni sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: iilin kuppa ku nousee taivhaalle nakkaa vähäv vettä.
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
åmynning
Suomi
puronsuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Sieppijärvi (ylheinen),
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
myr, relativt fast liten med mossa, ofta med hö, träd, el trädlös
Suomi
suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Jyykeä, Utsjoki, Jyykeä, Vesisaari, Vesisaari, Kittilä, Nordreisa, Lohijärvi, Vittanki, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Arpela, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Parakka, Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Vittanki.; Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: ja hiuksikuopia pietty jänkilä heinää tehhessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa rämeä, rimpi, vuoma. Ibland lämplig för höbärgning.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Valonen, Isoniemi, Rapola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
Ruotsi
gränslinje för byamark, privatägd mark
Suomi
kylänmaan, privaattimaan raja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Svappavaara: Kyllä kaalass ei saa muut pyytää. Kompelusvaara: Net on kaalat joita suomalaiset sanova, yhtä ku palsta, se on paasi tai lilja kaalaiv välissä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-04
Ruotsi
nerhuggna träd
Suomi
kaadettuja puita
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
Ruotsi
myrstack
Suomi
muurahaiskeko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ol laittanhek kekonsa nuin suureksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa mätäs
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kenttäpaikka
luonto
Ruotsi
vallplats
Suomi
kenttä, hevosen laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä
Esimerkki
Järämä: heän (hevosten) kenttäpaikkoja.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
markera med kvistar (väg)
Suomi
vitsoittaa tietä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä: kerputtaa tietä.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
avgränsat område med djupt vatten
Suomi
syvä hauta vesistöaluessa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
forsvåg
Suomi
koskiaalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02