Tulokset

korvanniska luonto vesi
Ruotsi
forsöra
Suomi
koskenkorva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kuru luonto
Ruotsi
långsmal fuktig sänka, låglänt dalgång, däld, djup dalgång
Suomi
kostea kuilu, alanko laakso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruija, Vesisaari, Sodankylä, Kuolajärvi, Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Ylitornio, Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Artimo, Meriläinen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
laakko luonto vene poronhoito
Ruotsi
ren med vida yviga horn; vid, bred, grund
Suomi
poro laajoilla sarvilla; laaja, leveä, matala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Ylheinen Enontekiössä.
Alkuperä
Tiesmaa, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
nahkapohja luonto
Ruotsi
nordlig vind och moln
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä Kittilä, nahkapohjaa pani
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
> lisää
träkätä luonto
Ruotsi
blåsa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi Vesisaari, ovet niin träkkää
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Syrjänen
> lisää
vesietelä luonto
Ruotsi
sydost
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa vesiperä
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Paloheimo, Sipola, Mattila, Räsänen, Aejmelaeus
> lisää
öystä luonto näkymätön maailma lainasana
Ruotsi
öst
Suomi
itä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Inari
Esimerkki
Vesisaari: revontulet kum palavat pohjasela ja öystälä nin se on kovvaim pakkasten ja kovvain nöyräin säitten eelä. Inari: tuulee öystästä.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen, Koskimies. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
> lisää
hontovesi vesi luonto
Ruotsi
högvatten i fors
Suomi
koskessa korkealle nouseva vesi
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
ilmankääne luonto sää
Ruotsi
väderomslag
Suomi
säänmuutos
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
> lisää
isomusta luonto vesi
Ruotsi
djup strömmande fors
Suomi
virtaava syvä koski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä; Sodankylä
Esimerkki
Sodankylä: isomustissa koskissa.
Alkuperä
Meriläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
> lisää
kalve luonto länsisuomi
Ruotsi
skugga; skydd, lä
Suomi
varjo, suoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Hakanen, Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, Sieppijärvi, Täräntö
Esimerkki
Vittanki, yökalve. Hakanen: naakin sauran kalvheessa. Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: nosta pois kalfheshe.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katve skugga, lä; LS PerP kalve, IS katve
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Paloheimo, Liljeblad, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
keleä lumi luonto vesi
Ruotsi
snöfri mark, el snöfri hård is
Suomi
lumeton maa, kova jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: kelehään kylmää maat.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: keleä on esimerkiks aivam paljas jää ja kova.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kelitalvi luonto kotitalous lumi
Ruotsi
vinter med lite snö och god före
Suomi
vähäluminen ja hyväkelinen talvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
kulutusjoki luonto vesi
Ruotsi
flottningsbäck
Suomi
uittopuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kuuhainen luonto
Ruotsi
skugga
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-04
> lisää
kuuraus luonto lumi sää
Ruotsi
rimfrostbeläggning på mark och träd
Suomi
huurre
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi, Arpela, Korpilompolo
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
käsipuolikoijukko luonto puu
Ruotsi
armtjock, böjbar björkvidjeskog
Suomi
ohu koivukko, paksu vitsikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
laakko länsisuomi luonto
Ruotsi
flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi
myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä
Vahtola 1980:204, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
laijun poronhoito luonto
Ruotsi
betesmark
Suomi
laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Kittilä, Alatornio, Alatornio, Arpela, ylheinen.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: hevoset net laitumill oovat, mutta lehmät om mettässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laiju kans.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Hannula, Mattila, Räsänen, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
lauton lumi luonto
Ruotsi
spårlös
Suomi
latuton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio
Esimerkki
Alatornio: lauttomia taipalheita.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-27
> lisää
lauttavesi vene luonto vesi
Ruotsi
högvatten
Suomi
tulvavesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vattenstånd lämpligt för timmerflottar.
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2013-04-27
> lisää
leutosää luonto sää
Ruotsi
töväder, blida
Suomi
leuto sää, suoja sää
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-30
> lisää
loima vesi näkymätön maailma luonto
Ruotsi
våg vid vindstilla väder
Suomi
aalto tyvenä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: se on ihmeellinen kun pittää tyvenellä loima käyvvä, eli siikate. Enontekiö: kova ilma tullee kul loima nuoin käypi.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-05-10
> lisää
maapihka luonto
Ruotsi
tät lera?
Suomi
savi?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää