Tulokset

mettänkylvö, mettäkylvö näkymätön maailma luonto
Ruotsi
töperiod under vår när träd fäller kvistar och barr i stora mängder (märkesdag)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, jos kevhälä hangen aikana on koat tuulet, varistaa roskaa hangen pääle, ?.ensimäisestä mettänkylvöstä yheksäv viikkoa jäittel lähthön
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi, Miettinen, Hämäläinen, Artimo
pakkasjuntti luonto
Ruotsi
bitande kyla, sträng kyla (lekf)? frusen människa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
pilverrepale luonto
Ruotsi
ensam molnstrimla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pilvenlinkku
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
rääsikkö luonto
Ruotsi
svårframkomlig sumpmark, skog
Suomi
raukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä; Kittilä, Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Kittilä, eipä sielä pääsep palijo kulukemhan, sielä or rääsikköä, se on niin paha rääsikkö, että siitä ei voik kulkea Rovaniemi, rääseikkö [= raivaamaton metsä tai suomaa, jossa on pensaita, risuja ja kaatuneita puita], Inari rääsikkö, paikoin rääseikkö
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Itkonen
tikkatie luonto
Ruotsi
vinterväg som markerats med vidjor, sommarväg även på fjäll
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
tuulenväki luonto
Ruotsi
blåsigt utan att det blir regn
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, muuttu vain tuulevväeksi, ei siitä tullus saetta
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu: k # 0
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi
honkuri luonto
Ruotsi
tallskog
Suomi
hongikko, -sto
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
iätiviepä luonto
Ruotsi
bottenlös (myr)
Suomi
pohjaton (suo)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jyleä luonto
Ruotsi
stenig plats
Suomi
kivinen paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s-oli jylleissäki ku hullupäinen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyristä luonto sää
Ruotsi
mullra, dundra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: ukkonej jyrisee.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jänkänsyrjä luonto
Ruotsi
myrkant
Suomi
suonreuna, jängänsyrjä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kaalu luonto sää
Ruotsi
kulen, gråkall
Suomi
viileä, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
kelhittyä luonto kasvi
Ruotsi
sluta växa och bli mossig (sandmark)
Suomi
lopettaa kasvamista ja sammailtuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Alkuperä
Isoniemi, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keroniitty luonto
Ruotsi
högbelägen slåttermark
Suomi
korkean maan niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
koli kotitalous luonto
Ruotsi
stenkol
Suomi
kivihiili
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kolkota luonto
Ruotsi
bli kallare, kyligare, bli mer kuligt väder
Suomi
kylmetä, tulla viielämmäksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: sittek kyllä pruukaa kolkota ilma.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kostheikko luonto vesi
Ruotsi
fuktig plats
Suomi
kosteinen paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kursu luonto lainasana-saame
Ruotsi
dalgång, djup terrängfåra
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
laattasmaa luonto
Ruotsi
vidsträckt, plant lågland
Suomi
laaja alankomaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Vesisaari, Arpela, ylheinen, Sieppijärvi, harvinainen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lantto luonto vesi
Ruotsi
vattenpöl; göl i myr
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-21
lehto luonto
Ruotsi
blandskog på högre belägen mark
Suomi
kuivamaanlehto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti: lehto se on maa, juoksee ylös roasta eli vaarasta, jänkhään niinku eristetty, joka sortim puuta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Högre landyta, ofta med myr i närheten, ej enbart lövskog.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lientyä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
tunna slöjmoln som samlas till tjocka molnsjok
Suomi
harsopilvet jotka vahvistuvat
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: taivas lientyy.; Tornionlaakso, Alatornio
Esimerkki
Tornionlaakso: pilvet lientyvät yhthen Alatornio, (ylheinen), taivas lientyy. Ennustaa saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förespår regn.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
linkkanen luonto
Ruotsi
fallrik
Suomi
putousrikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä: linkkanen vesi.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lompolo luonto
Ruotsi
sjö- el tjärnliknande utvidgning i vattendrag
Suomi
järvennäkönen paikka joessa, purossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Kätkäsuanto.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kaksi lommotta. Kittilä: mie kävil lompolessa kalampyynnössä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen. Sjö- el tjärnliknande utvidgning i bäck el vattendrag. Kans lommol, lompolo, lompola. Vertaa järämä.
Alkuperä
Pannu muistiin Aejmelaeus, Tuovinen
Muokattu
2013-05-08