MEÄN SANA
Ruotsi
torr mark, mark, åker, land, jord, bygd, landsbygd, begravningsplats, terräng, högre torr mark
Suomi
maa, seutu, pelto, sarka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Raisinvuono, Lemminjoki
Esimerkki
Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: Sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: Penikulma läpi se maa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maa ei usko velkaa. Marken lämnar inga lån.
Alkuperä
Isoniemi, Valonen, Rapola, Meriläinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-12
Ruotsi
småfuktig
Suomi
kostea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen, Kompelusvaara.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: neiteät nes saavat olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neiteä v. fuktig, färsk, mjuk (Paunonen 1987:219).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-05-09
Ruotsi
(fors)nacke, vattenområde ovan grynna el liknande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, niskantheisa soutaa
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
skogsland
Suomi
metsämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
Ruotsi
liten bäck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Ruotsi
bråddjup (sjö, vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jokkiinsuunhauta. Kalastima siinä hauassa joka oli noin 2-3 metriä syvä ja vain muutaman metrin pitkä ja leveä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hautanen
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
Ruotsi
hö, gräs, bärga hö
Suomi
heinä: tehdä heinää
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
bäckkant, strandkant
Suomi
puron reunama
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin lars lampinen
Ruotsi
jordtag
Suomi
paikka mistä kaivetaan täytemaata
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
regnmoln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
av å skapad fåra
Suomi
joentekemä ura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotsi
åstrand
Suomi
puronranta, -varsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
mäktig, vidsträckt, omfattande, storslagen
Suomi
laaja, valtava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi: Jylhiä liikkumattomia korpimaita.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-08-21
Ruotsi
bullra, mullra (åska)
Suomi
ukkostaa, jyristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: ku s-oon kerram pantu luomapäivänä jylisemhän.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotsi
jäslera?
Suomi
savi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki: Niinku jäsi kova.
Alkuperä
Airila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
årets mörkaste tid
Suomi
vuoden pimein aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
lysa, stråla
Suomi
loistaa, sädeillä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen): päivä kaartaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sol strålar genom moln
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
Ruotsi
moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
aurinko loistaa, välkkyy pilvien välistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Kompelusvaara: aurinko kajostellee.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
av djur trampad fåra, stig
Suomi
karjapolku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: polkenhe semmosen karjanuran.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
grynna
Suomi
kari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara, Järämä, Vettasjärvi, Hakanen, Kompelusvaara
Esimerkki
Nilivaara, Järämä, Vettasjärvi, Hakanen, Kompelusvaara: karkko eli karo sielä Vettähjärven selälä.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
långsmal landtunga mellan myrar
Suomi
kielinen, maakaistale, nenämaa, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
ensamstående berg i fjälltrakt; högbeläget trädlöst område, slåttermark
Suomi
yksinäinen korkea mäki vuoristossa, korkealla oleva puuton alue ja niittymaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Sieppijärvi, Enontekiö, (ylheinen), Tornio, Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Paloheimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
röjd skogsmark med gräsväxtlighet
Suomi
raivattu metsäalue missä kasvaa heinää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: ennenhän s-oli juuri huonheittel lähelek ketomaana.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
tjäla
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Täräntö, Kompelusvaara: alkaa kirttämhään maata.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02