Tulokset

kaiti luonto lainasana-saame
Ruotsi
långsmalt skogsområde i höglänt fjällterräng
Suomi
maakaistale vuorimaastossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kalve luonto
Ruotsi
molntäckt himmel, skugga
Suomi
pilvinen taivas; varjo
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: ja näin kalve on.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
karonen vesi luonto vesi
Ruotsi
vattensträcka med många grynnor, grund fors
Suomi
karinen suanto ja koski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
keskiyö luonto
Ruotsi
midnatt
Suomi
keskiyö, puoli-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kivisilta luonto
Ruotsi
bro, fyllning över myr, dike av grus och sten
Suomi
kivisilta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
konto luonto
Ruotsi
dimma, havsdimma, vinterdimma
Suomi
sumu, usva, auer, utu, terhen, huuru, meriusva, talvihuuru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Inari, Vesisaari, Kittilä, Petsamo, Kätkäsuanto
Esimerkki
Raisinvuono, Inari, Vesisaari, Vesisaari, Kittilä, Petsamo, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Vesisaari: se konto tullee tuolta valkeasta merestä. Kittilä: otti niin konthoon.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Koskimies, Syrjänen, Itkonen, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kuostheinen luonto
Ruotsi
fuktig, kall
Suomi
kosteankylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
laakaranta luonto lainasana
Ruotsi
flack, vid strand
Suomi
laaja, laakea ranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
lylynen puu luonto
Ruotsi
tjurvedsaktig, ofta på nordsidan av barrträd
Suomi
lylynen, käyrä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Arpela, Svappavaara
Esimerkki
Arpela, (ylheinen). Svappavaara: airot hyötykuusesta, ei lylysestä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
maanpiiri luonto
Ruotsi
jordområde
Suomi
maa-alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mantera luonto
Ruotsi
skymning
Suomi
iltahämärä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: ku päivä oli manterassa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
penkkälinkka astevaihtelu termi luonto
Ruotsi
fors med kraftigt fall och vatten som inte bär båt, mindre än fall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, penkkälinkka se on sitte tuola alempanna, tarkka taite siinä on
Kulttuuri taustaa sanasta
taite, t:t, äkta?, felskrivning?
Alkuperä
Kätkäsuanto, penkkä kurkiossa, kivikko pisto jonka ylitte vesi putoaa. Pannu muistiin I. Tuovinen
tormi luonto
Ruotsi
storm
Suomi
myrsky
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja., Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckningar. Pannu muistiin Lars Lampinen
aikusin luonto
Ruotsi
tidigt på morgonen
Suomi
aamuvarhainen, aikaisin
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. aikaisin aamulla, stfi. aikaisin. Kans , aikusten
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
alakuu luonto
Ruotsi
måne i nedan
Suomi
alakuu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. kuun kaksi neljännestä, vähenevä kuu
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
jyljä luonto
Ruotsi
gropig
Suomi
kuoppanen, epätasanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi: Jyljä tie.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jylkyttää luonto
Ruotsi
skaka, hoppa, rassla (om transport på gropig väg)
Suomi
helistä, jyristellä, kalista, kalistella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: kuoppanen paikka, tiellä jylkyttää.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jyppyrä luonto
Ruotsi
liten backe, upphöjning
Suomi
pienim mäki, kukkula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Rovaniemi, Vesisaari, Kittilä, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen, Anthoni, Artimo, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
jänkkämaa luonto
Ruotsi
myrland
Suomi
suomaa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: mutta jänkkämaissa tietekki oon vähempi. Jooo, nyt 419
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kaira luonto
Ruotsi
markområde mellan åar och åars förgreningar, delta
Suomi
jokien tai jokihaarojen välinen erämaa, maakaistale
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lars Lampinen. Lapinsanoja, 2006. Ord ur finsk nätsida.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kalahauta luonto vesi
Ruotsi
djupgrav (vattendrag)
Suomi
syvähauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionperä, kallio- luonto
Ruotsi
berghäll, klippbotten
Suomi
kallionperä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: jäi se kalliomperä ku se ammutethin, mikä jäi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
karipohja luonto vesi
Ruotsi
botten av smågrus
Suomi
sorapohja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Ruija
Alkuperä
Paloheimo, Valonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
karjeta kotitalous luonto
Ruotsi
bli obrukbar mark
Suomi
mennä viljellettömäksi maaksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: se karkenee maa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Där växlighet upphör eller försvagas (t ex efter en vinterväg)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04