Tulokset

tupaspää luonto
Ruotsi
tuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, tupaspäissä, tupphoissa ruuho kasuaa, Rovaniemi Kittilä, tupaspäissä kasuaa heinä, peltoki se kasuaa tupaspäihin
Kulttuuri taustaa sanasta
mättäänkaltainen
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi, Anthoni
töyläs luonto
Ruotsi
tvärstup,- brant
Suomi
jyrkänne nulkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo
vaararrinta luonto
Ruotsi
bergets mittsida
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Tornionlaakso, tuola s ov vaararrinnassa, vertaa törmänrinne
vesikivi luonto
Ruotsi
blåaktig sten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
aukipää luonto
Ruotsi
kal bergsknalle, bergstopp
Suomi
paljaslakinen kukkula, vaara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. paljaslakinen vaara
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
joenparras luonto
Ruotsi
bäckstrand, -kant
Suomi
joenranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
juolukka, juolukko luonto
Ruotsi
hål i stenröse? låglänt stenigt område
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Isoniemi
jyrkkärantanen luonto
Ruotsi
brant strandkant
Suomi
jyrkkärantanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
jänkkärämiskö luonto
Ruotsi
liten myr med småvuxna träd
Suomi
räme
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jänkänlaita luonto
Ruotsi
myrkant
Suomi
suonlaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kaaloa luonto
Ruotsi
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Ylitornio, Vettasjärvi
Esimerkki
Vittanki: se häätyy kaaloa. Ylitornio, Vettasjärvi: kaltiovesissä kaalon.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
kaimo luonto sää
Ruotsi
kvälls- morgonrodnad, solljus som syns lite över horisonten, ljuslåga
Suomi
aamu-, iltapunaisuus, aamusarastus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Vittanki, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: niillä on yksi kaino (kirjakieli). Vittanki, Kompelusvaara: vähäm-päivän-kaimoa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kangonen luonto vesi
Ruotsi
väldig fors
Suomi
mahtava koski
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kellari lainasana luonto
Ruotsi
tvärdjup (i vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on semmonen kellari että putoa varsir rannasta.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmakka luonto sää
Ruotsi
bitande, bitter (köld)
Suomi
ankara pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: pakkasen kirmakka.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrettyä luonto
Ruotsi
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: maa kirrettyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
koijuvittikkö luonto puu
Ruotsi
ungt björkskogsbestånd, björkrisdunge
Suomi
vitsikkö, koivuvitsikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
koppava luonto
Ruotsi
storsänkad?
Suomi
iso, vahva?
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: niin tavattoman koppava hään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen?
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kova näkymätön maailma luonto
Ruotsi
hård, stark, sträng
Suomi
kova, vahva, ankara, luja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Täräntö, Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki: kova, tasanen sileä virta. Parakka: pihlajammarjat ja kaarnheet tietäväk kovvaa lumitalvea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Om kyla, material, vind, vattenström, person, tal etc.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kruunu luonto
Ruotsi
kronformat moln
Suomi
kruununmallinen pilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kryysplaani lainasana luonto
Ruotsi
fotbollsplan av grus, grusplan
Suomi
sorakenttä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kuostekoilinen luonto sää
Ruotsi
kallt, molnig men regnfri nordostlig vind
Suomi
kylmä, pilvinen, satheeton koillinen tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kuuvan luonto
Ruotsi
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kuuvan alkanu nousemhan., Kittilä: ei olek kuuvan aika.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kynsimyötänen luonto sää
Ruotsi
motvind (lekf)
Suomi
vastatuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27