Tulokset

krääsplaani lainasana luonto
Ruotsi
fotbollsplan med gräs, gräsplan
Suomi
jalkapallonurmikenttä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Saima krääsplaanin joskus 1990, sitä ennen vain kryysplaani.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lisää
kursunen luonto
Ruotsi
ravinterräng
Suomi
kuilu, rotko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuunvalo luonto
Ruotsi
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetty luonto vesi
Ruotsi
frusen, djupfryst, fryst
Suomi
jäätynyt, paleltunut
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö
Esimerkki
Vittanki: ja kylmetyitä lahoja seiniä. Enontekiö, (ylheinen): kylmettyym maahan panin putaatit.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
laaja luonto
Ruotsi
svag, stilla, mild
Suomi
laaja, avara
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: laaja tuuli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Om vind
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Söderena
Muokattu
2013-04-29
> lisää
laava lainasana luonto
Ruotsi
lava
Suomi
laava
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän raatio 25 aprilli 2010
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
> lisää
lainas lainasana-saame luonto
Ruotsi
landtunga mellan två vattendrag som sammanflyter
Suomi
maakaistale, nenämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
> lisää
laonala mitta luonto
Ruotsi
höladaområde
Suomi
ladonala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: se on joka laonala hänen omansa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Område med hö som fyller en lada.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-14
> lisää
lehmätarhaa kotitalous luonto
Ruotsi
kogärde
Suomi
haka, lehmän-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
Synonyymi savutarhaa. Inhägnad för kor som är ute över natten, vanligen bakom ladugård.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-29
> lisää
lujakka lainasana-saame luonto
Ruotsi
svårforcerad plats (t ex fors)
Suomi
vaikea paikka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä: aika lujakka oli siinä koskessa.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
lypsykesä näkymätön maailma luonto
Ruotsi
mjölkningssommar
Suomi
lypsykesä, maitorikas kesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio
Esimerkki
Kompelusvaara, Alatornio, (aika ylheinen): ku ukkononen pannee lehmä parrele tullee huono lypsykesä. Kompelusvaara: ku lehmät laskee ulos ni jos karjankyntheen sattaa, ensipäivänä, se tullee hyä lypsykesä.
Alkuperä
Hannula, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
maatunu luonto
Ruotsi
marktillväxt
Suomi
rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
marasto luonto lainasana-saame
Ruotsi
landområde mellan två fjäll vid trädgränsen
Suomi
maa-alue kahden vuorten välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Enontekiö, Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Ofta med småbjörksväxtlighet, björkbestånd el ett kalt berg.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
mettätilassa luonto
Ruotsi
befinna sig i skogen långt från civilisation
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
> lisää
pahta luonto lainasana-saame
Ruotsi
tvärbrant klippa
Suomi
kallionrinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kainulasjärvi, Rovaniemi, Inari, Kittilä, Enontekiö, ylheinen, Kätkäsuanto, ylheinen, Sieppijärvi, Kätkäsuanto.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Klippa ofta vid sjö el vattendrag.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-04-19
> lisää
pahtikko luonto
Ruotsi
stenskravel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, vuonon ranta on pahtikkoo
Alkuperä
Pannu muistiin Rapola
> lisää
penkka luonto
Ruotsi
upphöjning på jord, jordkant
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
> lisää
pilkkatie luonto
Ruotsi
fläckmärkt väg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
nn
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi, Artimo
> lisää
pounu luonto lainasana-saame
Ruotsi
stor tuva; tuvig terräng
Suomi
mätäs; mätäikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Inari, Kittilä, Vesisaari, Vesisaari, Rovaniemi, Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Arpela, ylheinen, Enontekiö, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: pounikossa hilla kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa pyörtänö, penkere. Stor tuva i skog el på myr, myraktig terräng, mosstuva, tuvsträng på myr.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Artimo, Liljeblad, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lisää
rautapohjanen luonto
Ruotsi
nordlig (vind)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
> lisää
savipohja luonto
Ruotsi
lergrund, lerbotten
Suomi
ihottuma tav.
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
syväkki vesi luonto
Ruotsi
djup plats
Suomi
syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, se se vasta syväkki on se iso joki
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Anthoni
> lisää
taifhaanlaki luonto
Ruotsi
himlavalvet
Suomi
taivaanlaki, astevaihtelu: k # 0
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
umo luonto
Ruotsi
plats där det under marken finns stillastående eller rinnande vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ei ylheinen)
> lisää