MEÄN SANA
Ruotsi
blött område
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara vetìkkö jänkkä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
brantkant, strandkant, brink, sida
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, järven äyrhälä; Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, järven äyrhälä Kittilä, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
stjärna i öster, gav besked om tid, tre stjärnor i rad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, iän taihvaala se on Aaaronin sauva, siinä 3, tähteä, paunasia ja kirkhaita. Mooseksen sauva 3, pienempi.Seuhlaiset ilmaa niistä tutkithaan, syysvuoesta kattothiin kellonaikaa niistä
Alkuperä
Kuolajärvi, Kittilä speciell stjärngrupp med tre stjärnor i rad, syns på våren.
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
slät sten
Suomi
laakakivi, laakea kivi, laatta
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin lars lampinen, Söderena
Muokattu
2013-04-29
Ruotsi
väderriktning
Suomi
ilmansuunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
ylheinen, taivhaansuunta.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-06
Ruotsi
lös sten
Suomi
irtokivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavara, Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
isbelagt område
Suomi
jäätynyt oja, järvi, tie, suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotsi
gryning, skimmer
Suomi
sarastus
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: kävi semmonen kaju.
Alkuperä
Isoniemi, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
morgonrodnad, gryning
Suomi
aamusarastus, aamunkoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
hövall med bäck på vardera sidan av fältet
Suomi
pelto, kenttä, vainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Kainulasjärvi
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen), Kainulasjärvi: karkeaheinä, se o hyvä hevoselle.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
sommars ankomst
Suomi
kesän tulo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on ollu-hiasta kesäntuloa tämä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
vårtid
Suomi
kevätaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
mindre stig
Suomi
pieni polku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Simo
Alkuperä
Artimo, Paloheimo, Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
stens framsida
Suomi
kiven etupuoli
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koppi 'lyra', ottaa koppia. Är det korrekt betydelse med stens framsida?
Alkuperä
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Bengt Pohjanen, Meänmaan aviisi sept 2009.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
gropig, ojämn
Suomi
epätasainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta väg, natur
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
Ruotsi
gråkall, kulen
Suomi
kylmänviileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
Ruotsi
kall vindil från norr el öster
Suomi
pohjois-, itäviima
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: on niitä kylmänrössöjä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
sidvind
Suomi
sivutuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
Ruotsi
lövrik
Suomi
lehtirikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-29
Ruotsi
lövskog
Suomi
lehtimetsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Rovaniemi, Rovaniemi.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kymmenen varrasta hengem päälle päivässä (riipiä lehtiä), mutta siin pitt olla ...hyä lehtimettä. Kainulasjärvi: s oli väkensäk kansa lehtimettässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Arbetsplats där man samlar löv för kor.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-29
Ruotsi
lägga i träda
Suomi
asettaa kesantoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, harvinainen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: ei täälä vain ole leppäytetty peltoa, ei s ole leväny muu ku vikapellot (vesiroskapello) potaatimaaksi pantu.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
dypöl i myr, flark, blötmyr
Suomi
lieju, muta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kittilä, Inari, Rovaniemi, Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: eikä siin yhthääl levvää ole, muuta ku lauti heinä. Kainulasjärvi: joku levä tai ranta se hyljyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa rimpi, autto, letto, rämeä, jänkkä, vuoma. Marktäcke även i strand som gungar när man går på den, ej bärande mark.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Tuovinen, Artimo, Kaarakka, Itkonen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-29
Ruotsi
mild, ljum, varm
Suomi
mieto, haalea, laimea, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto: kesä on lievä.; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto, syyspuoli kessää on lievä ja kaunis
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
skogsavfall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, oli akka joka färjäsi kaikki mettärroskala
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo