MEÄN SANA
Ruotsi
disig
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, on niin tuuhakka ilma, että kurkkutauin saa
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Anthoni
Ruotsi
utkant av fjord
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Jyykeä, tuola ulkorannassa [oli ukkonen] tappanut yhön vasikan ja nuorkaisen [hiehon]
Kulttuuri taustaa sanasta
vuonon rannalla, ei kylän rannassa, astevaihtelu: nt # nn
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Rapola
Ruotsi
duggregn under dimma
Suomi
tihkussade, sadesumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
land i närhet av ett vattendrag eller liknande? bredvid ngt annat (spår, vattendrag etc)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Täräntö, jovev varrela
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Isoniemi, Artimo
Ruotsi
tillhörande egentliga kärnlandsområde
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, rantamaat ne on nämä väyläv varsimaat
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
vattendrags övre delars markområde? nordligare område
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Kittilä, joen latvalle nousthan, sielä ylimaa
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi, Paloheimo, Artimo
Ruotsi
aftonstjärna
Suomi
iltatähti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
E. Wande.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotsi
nästa kväll
Suomi
huomenilta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Tule sieki syömhään sirppipuuroa huomenillala! 1941, 1971 76 KEHRUJA JA 224
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotsi
älvmynning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Inari
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Itkonen
Ruotsi
hård, kraftig, tät
Suomi
kova, taaja, luja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara: kiinteämpi tuuli.; Ullatti, Kemi, Sodankylä, Jellivaara
Esimerkki
Ullatti: jokiniityt olit niin kiinteät. Kemi, Sodankylä, Jellivaara: heinä on kiinteä niittää.
Alkuperä
Airila, Tuovinen, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiviroumio, -rounio
luonto
Ruotsi
stenröse
Suomi
kiviraunio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Rovaniemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
månfri
Suomi
kuuton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylmetys: kylmetyksisä
luonto
Ruotsi
fryset tillstånd, förfruset
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, hamheet kylmetyksissä
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotsi
svarta moln med vidhängande vita moln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lamphaankuut on taifvaala se tullee sae. Jos nek kevväilä ova suveamisen jälkhiin se kylmää.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-12
Ruotsi
vattenpöl, regnpöl, snabbt torkande pöl, göl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Kompelusvaara, Enontekiö, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Alatornio, Kittilä, Inari, Jyykeä.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Käpyluhta lantoissa.
Alkuperä
Oivar Arvoa, Yliperän sanakirja. I. Tuovinen, Häll, Itkonen. Nedtecknat: Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-21
Ruotsi
område med lövträd som fällts för lövfoder
Suomi
hakkuualue, hakkuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-29
Ruotsi
bli varmare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Esimerkki
Alatornio: sae leuottaa ilman.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-05-02
Ruotsi
nedfallna ruttnande stockar i mark
Suomi
laho, mätä maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
slam i vårflod, på strand
Suomi
lieju, liete, lima
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lika taas on kovempaa, niinku mullansorttista maata., Tornionlaakso, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (aika ylheinen), Sieppijärvi, Kompelusvaara, liat taas on kuivan aikana ylhäälä
Kulttuuri taustaa sanasta
Strand som inte får växtlighet pga att den ofta spolas av vatten, översvämmad under våren.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
stenröse (där ormar bor)
Suomi
luolikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Arpela, (harvinainen), Parakka; Sarvisavaara, Soutujärvi, Skaulo
Esimerkki
Sarvisavaara, Soutujärvi-Skaulo: luolikko vaara, kivi luola.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa juolikko, juolu.
Alkuperä
Tuovinen, Artimo, Isoniemi, Kena, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotsi
mild
Suomi
lauha
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: maajas ilma.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-20
maankasvanen
luonto
Ruotsi
växtlighet på jord
Suomi
kasvo
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Häll.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
landtunga, smalt halsliknande landområde
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: soukkia maankauloja.
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
jordbruk, jordbruksarbete, jordbruksverksamhet
Suomi
maanviljellys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari: pottumaata ja haakia täälä kyllä, mutta vähästä se om maampruukaus täälä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19