Tulokset

umuilma luonto
Ruotsi
dimväder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaaranperä luonto
Ruotsi
bergsände
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
vaaranpäälystä luonto
Ruotsi
bergstopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
vesipussi luonto
Ruotsi
regntungt moln
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Inari, vesipussi ol lounhan taivhalla
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
vesiputtous luonto
Ruotsi
vattenfall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
viet luonto
Ruotsi
drag, luftdrag, vinddrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara6
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
anikka luonto
Ruotsi
smal landtunga mellan två myrar
Suomi
soiden välinen kieleke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Kulttuuri taustaa sanasta
Landtunga mellan två myrar, diken e. dyl., dalsänka
Alkuperä
Anders Nikkala, Meänkielen sanakirja, Muoniolainen mies. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
iemäksi luonto
Ruotsi
längre österut
Suomi
idemmäksi
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Muonio
Esimerkki
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki. Pannu muistiin Lars Lampinen
kaalaamapaikka luonto
Ruotsi
vadställe
Suomi
kahlaamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki?
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-07
kari luonto
Ruotsi
småsten
Suomi
sora, pikkukiviä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi, Täräntö: kari panhaan kiukhaam päälle.
Alkuperä
Tiesmaa, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
karsia luonto
Ruotsi
röja skog för att skapa slåttermark
Suomi
raivata metsää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Enontekiö
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Enontekiö: (ylheinen), karsia niittyä.
Alkuperä
Itkonen, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kelhä luonto
Ruotsi
strandäng, -mark, mark med fin sand och svagt växande hö
Suomi
hyvinkasvava hiekkainen rantavainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Inari, (ylheinen), Kittilä, Kittilä, Rovaniemi: kelhäniitty, kelhätörmä. Kittilä: ei ole tänä vuona kelhät kasunhet.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi, Anthoni, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kylmä luonto
Ruotsi
orörd
Suomi
koskematon
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen): kylmääm mettään se teki asuntonsak.
Alkuperä
Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
köngäs luonto vesi
Ruotsi
stor fors, vattenfall
Suomi
putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemijärvi, Kittilä, Kuolajärvi, Vesisaari, Sodankylä, Vittanki, Kätkäsuanto, Arpela, Harvinainen, Sieppijärvi
Alkuperä
Sjöström, Tuovinen, Kena, Anthoni, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
laajasuinen luonto
Ruotsi
bredöppnad, bred, vid
Suomi
leveäsuinen, avara
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laimeta luonto
Ruotsi
lugna ner sig, stillna, avta
Suomi
laimeta, tyvetä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Alatornio.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sain mie sitä vähän laimenemhan.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
lehikkö puu luonto
Ruotsi
dunge med lövskog
Suomi
lehto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-29
lehikoiju puu luonto
Ruotsi
lövbjörk
Suomi
koivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ei ylheinen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-29
luomi: olla luomela luonto
Ruotsi
mark med överhäng, hålighet
Suomi
luola, reikä, rinteen kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Enontekiö
Esimerkki
Kompelusvaara: ranta on luomela ku se ensiksi on jyrkkä ja sitte maa hempuu siinä päällä kaukaa, veem päälä ylempännä. Enontekiö, Kompelusvaara: kallioitakin ku upotethiim maahan?nin ensin kaivethiin luomele reunan alta (ku kaivethiin kiviä pellolta).
Kulttuuri taustaa sanasta
har ngt annat ämne under sig el hänger på en hålighet? urgröpning vid strand el liknande
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luomi: olla luomelhan luonto
Ruotsi
skreva, spricka, urgröpning, hålighet
Suomi
kuoppa, reikä, luola
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Inari, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: yläosa kilvelä, alaosa luomela. Inari, Kompelusvaara: kivel luomi, pahal luomi.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Itkonen, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
maankamara luonto
Ruotsi
jordhåla, -grop
Suomi
maaluola
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Håla i sluttning som uppkommit av erosion där mossan och rötter bär upp övre delen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
maanpohja luonto
Ruotsi
mark under humus- och växtskikt
Suomi
maa, raakamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatusaari luonto
Ruotsi
sakta uppkommen ö som får växtlighet och jord i sjö el vattendrag
Suomi
saari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mettäkylä luonto
Ruotsi
skogsby, avlägsen by
Suomi
metsäkylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Miettinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18