Tulokset

jonto luonto
Ruotsi
sänka, grop
Suomi
syvänkö, vajoama, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-07
karkko luonto
Ruotsi
högre tuvsträng på myr och flark
Suomi
suonpenkere
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pyörtänö
Alkuperä
Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kolkko luonto
Ruotsi
dimmig, råkulen; ödslig
Suomi
sumuinen, viileä; kolkko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi, Mäntyvaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Pempelijärvi, Mäntyvaara. Kompelusvaara: tullee kolkko, se ottaa semmosen uhman.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kuivikkojänkkä luonto
Ruotsi
myr som torkat upp
Suomi
kuivanut suo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
laita luonto
Ruotsi
sluttning, brant, slänt
Suomi
rinne
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
lika luonto
Ruotsi
strandäng, växande holme
Suomi
rantaniitty
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lähistö luonto
Ruotsi
närmaste omgivning
Suomi
lähiympäristö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio
Esimerkki
Kompelusvaara: lähistöllä lehmät kuuluva. Alatornio, ylheinen: se assuu tässä lähistöllä.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Tuovinen
Muokattu
2013-05-06
maannousu luonto
Ruotsi
liten uppförsbacke
Suomi
mäki, ylämäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio
Alkuperä
Häll, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
mettäsaareke luonto
Ruotsi
skogsholme på myr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Alatornio, Lohijärvi
Esimerkki
Alatornio Alatornio, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen)
molkka luonto
Ruotsi
dystert, monligt och oförutsägbart väder
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Sieppijärvi Sieppijärvi, Parakka, Kompelusvaara, taivas on niim molkkana? on semmonen molkka ettei kuiva heinäkhän
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
muha luonto
Ruotsi
dy
Suomi
muta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2012-09-26
muhojärvi luonto
Ruotsi
sjö med dybotten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (ylheinen), muhojärvessä ei kestä lohen nokka, se nousee hieta jokheen
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
muoska luonto
Ruotsi
dy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Harvinainen
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
myötäkätinen luonto
Ruotsi
medsols vriden
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
nahkatyen luonto
Ruotsi
speglblank vindstilla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Esimerkki
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000 Meänkieli
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-05-07 Birger Winsa
pahta luonto
Ruotsi
hälleberg, stor klippa (huvudsakligen under jord)
Suomi
pahta, kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
paisteilma luonto
Ruotsi
het väderlek, stekande solsken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Jellivaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
paisuntavesi vesi luonto länsisuomi
Ruotsi
uppdämt vatten, stigande vatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paisua, paisunta (Sat, Söb) \'högvatten, flod, översvämmning\', paisumavesi (nf) \'uppdämt vatten till myrar och slåtterängar\'
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
pieska luonto
Ruotsi
torrare sträng på myr, smal landtunga på myr, näs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, siittä pieskasta pääsee yli, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka
pilvikkö luonto
Ruotsi
molnhinna framför sol eller måne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
pitkänen luonto uskonto länsisuomi satu ilmaus
Ruotsi
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Vesisaari, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s oli pitkäsenilmala sanonu että jo taas jauhaa ylitalonfaari kryyniä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pitkänen s 'åskväder' (Paunonen 1987:219). Ordet har sannolikt spridits med kristendomen. Bibeln 1776 används fortfarande av laestadianer: Matt. 28: ".. istui sen päälle. 3. Ja hän oli nähdä niinkuin pitkäisen tuli ja hänen vaatteensa olivat valkiat niinkuin lumi." Ja Matt. 24:"27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus." Birger Winsa: I Kainulasjärvi sa min mamma att man skulle stänga fönster och dörrar när det mullrar. Dragvinden kunde dra blixtar in i huset. Hon sa även att man inte skulle sitta nära ett eluttag. Kulblixten följer elkabel och far ut via eluttaget. En i Järvi dog på det sättet. Min mor såg som barn en kulblixt riva ner elkabeln i Mäkihemmet. Ingen dog. Henrik Micael Kuhmunen: Min mor sa alltid till oss att släcka elden i kåtan när det var åska. Det var farligt..
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Tuovinen, Artimo, Aimo Palovaara.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
pouta luonto
Ruotsi
molnfri himmel
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, harvon se on koko päivää aivan pouta, tahtoopi päiväm päälle löytyäp pilviä
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
puhti metsästys luonto lainasana
Ruotsi
plötsligt vinddrag, vindpust
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, ku liikutelthaa ovia se vastaa semmonen puhti
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
puolipäivänen luonto
Ruotsi
lunch
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Jellivaara, Kompelusvaara (annan) lehmile puolipäiväsen
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Syrjänen, Tuovinen