Tulokset

pakkstaaki lainasana slangi rakennus musiikki
Ruotsi
backstage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Esimerkki
Missäs tuo pakkstaaki?
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-23
ptruituu-uu, tulkaa pois paarnat, tulkaa, ptruituu-uu näkymätön maailma eläin musiikki sananlasku työ
Ruotsi
traditionell locklåt för kossor
Paikkoja
Tornedalen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-23
ruuhminveisaja jellivaaransuomi hautajaiset näkymätön maailma musiikki työ
Ruotsi
liksångare, sjunger den döde till den andra sidan
Suomi
ruumiinveisaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Kun lukkari kirkonmenoissa. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-27
räppäri musiikki lainasana
Ruotsi
rappare, hip-hoppare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Muokattu
2024-06-26
sankari, sangari lainasana ihminen musiikki
Ruotsi
hjälte, sångare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Sangerjärvi
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08
sheikata lainasana musiikki
Ruotsi
shake, skaka (på något)
Suomi
huiskua, huiskuttaa, tanssia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-20
siknaali, signaali lainasana musiikki
Ruotsi
signal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Söderström. Sirén, K. (1985). Sanningen om Liikavaara-Frans. Malmberget.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-19
sjangeri lainasana musiikki
Ruotsi
genre
Suomi
tyylilaji
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare. Används ofta av källan Torbjörn Ömalm.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
soinuton musiikki
Ruotsi
oharmonisk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak.tunt.
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
steitsi lainasana musiikki rakennus
Ruotsi
stage, scen, konsertscen
Suomi
lava
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Tervetuloa steitshin!
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som ofta eller sporadiskt förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Muokattu
2024-06-26
sävellyttää musiikki
Ruotsi
låta komponera, tonsätta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. tunt
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
tisku lainasana musiikki
Ruotsi
disco, discotek
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen/Malmfälten
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som ofta eller sporadiskt förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-19
tjeijkata, tjeijkaa lainasana musiikki jellivaaransuomi
Ruotsi
shake, skaka, skaka på något, dansa
Suomi
huiskua, huiskuttaa, tanssia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Lähemä tiskule tjeijkamhan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som ofta eller sporadiskt förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare. Kainulasjärvessä sjeikathaan.
Muokattu
2024-06-26
tuohitorvi musiikki
Ruotsi
näverlur
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi tuohiportala sitte paimenet truittuttanheet lystiksensä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
ulvoo, ulvoa jellivaaransuomi eläin musiikki
Ruotsi
ljuda, yla, hög signal
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Signaali ulvoo.
Alkuperä
Söderström. Sirén, K. (1985). Sanningen om Liikavaara-Frans. Malmberget.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-19
urkuri musiikki
Ruotsi
organist
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
uuvenvuenlaulu joulu etnisyys musiikki
Ruotsi
nyårssång
Suomi
uudenvuodenlaulu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vettasjärvi, Narken, Kompelusvaara, Erkheikki, Ohtanajärvi, Jukkasjärvi, Sattajärvi; Winsa, Kainulasjärvi, Ibland, Finska, Narken, Vettasjärvi, Lars, Kompelusvaara
Esimerkki
Birger Winsa. Att sjunga in det nya året förekom ännu under 1950-talet och kanske senare. Enligt Ingvar Oja som själv deltog var det ett tiotal unga män i Kainulasjärvi. Enligt Ingemar Tillberg i Kainulasjärvi sjön hans far Helge Tillberg in det nya året ännu under 1960-talet. Unga män gick från hus till hus på nyårsafton. Fick ofta en sup och blev stundtals lite skråliga och sjöng rentav för mycket. Om de inte blev insläppta hade de ibland mer elaka sånger som de sjöng utanför huset. Allt var på finska och sångerna var psalmer. Meile ilon ovet aukaset var en psalm. Elof Nordmark, Narken: Det här pågick till kanske mitten av 40:talet. Järvis skönsjungande Pojat veisasit nyårsafton hemma, men till trettondagsafton kom dom till Narken börja i norrändan av byn. Jag vet inte hur långt dom kom men de avslutade hos Hian Alma som måste ordna så att de kom hem på morgonen. Sången utanför dörren var först en lågmäld sång som steg allt eftersom tills dom kom till Meile ilon ovet avatkaa. Då skulle man öppna dörren och dom kom in och sjöng färdigt. Plus en sång till innan man önskade Hyvvää Joulua ja Jumalan Rauhaa. Öppnade man inte då sjöng dom Ah köyhän Juutaksen sukkaa josta ej pietä lukkua. Jos olet köyhän juuthaan sukua joista ej pietä lukua, sjöng dom om man inte öppna dörren efter meile ilon ovet aukaskaa. Hasse Alatalo menar att man sjöng: Voi köyhän juuthaan sukua ko tet ei meistä piä lukua. Även denna psalm sjöngs i Vettasjärvi: 536, Kristus, valo valkeuden. https://virsikirja.fi/virsi-536-kristus-valo-valkeuden/. Bach blev en väl invävd och naturlig del av den tornedalska kulturen. Bertil Reinhold Isaksson: Sattajärvessä, mulle oon kerrottu, kuljethiin talosta talhoon ja laulethiin virsiä, ryyppöjä ei tarjottu. Lars Ylvin: Förekom även i Kompelusvaara och ödegården Isohuhta. Har några skrivna berättelser därifrån! Veikko Pahajoki: Nuutinpäivänä 13 /1 tehtiin tuon mallisia käyntejä talosta talhoon Suomessa. Pihturi kallades den som i sångkören och som stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pihturi. Uuvenvuenaattona laulethiin sisäle uuvenvuen vielä 1960-luvula Kainulasjärvessä. Laulethiin jopa loppiaisaattona Narkauksessa. Näyttää olla outoa iänpuolela.
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken. Hasse Alatalo, Bertil Isaksson med flera. Vettasjärvi. Birger Winsa, William Snell.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-10-27