MEÄN SANA
Ruotsi
spricka, trasig
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, tehnys semmosia ratkeimia jäähän (tuuli)
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. rikkein \\\'?\\\' (Länsimäki k 6514, SMSA). ratkein \\\'?\\\' (Länsimäki k 6513, SMSA). katekein \\\'?\\\' (Länsimäki k 6512, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka, Lampinen
Ruotsi
slagad säd, som ej rensats från agnar el halm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara3, Nilivaara1; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, riiho s \\\'tröskad säd\\\'; endast i fiT, Sydösterbotten och norra Tavastland (P Nuorti k 4442, SMSA). vfi, riiho LS vid slagningen samlad hög bestående av skräp och säd, SavP PohK rus, Kar lementti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
tjur
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, sonni s \'tjur\'; östfi härkä id (ALE 313, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
stickande, stark, frän
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tujakka \\\\\\\'stickande, stark, frän (ämne, lukt, smak; sSa, Tär, delvis söT) SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland""" ämne, lukt, smak
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
eld
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, västfi, tuli s \'eld, brasa\', främst västfinsk; östfi valkea id (ALE 428, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
den här, denna
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Rovaniemi3, Jyykeä; Vesisaari, Rovaniemi
Esimerkki
Vesisaari, nousee tähhään kurkhuun Rovaniemi, nek käyväh haltiap puolta vuotta ennen kattomasa että kyllä sie täsä lähet
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, tämä ps \'den här\'; östfinsk, sydösterbottnisk, nordtavastländsk och sydvästfinsk tämä; tavastländska tää, teä, tie, tiä id (TA 1990, SMSA).
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Rapola, Syrjänen, Kaarakka, Artimo
Ruotsi
rinna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Masunti, Enontekiö, (ylheinen), Kittilä, silmistä räämettä valoaa; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso, vaate valosi pöyältä
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, valota \'rinna, strömma\' (delvis Egf, Nf, Nb)
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Anthoni, Rapola, Anthoni
Ruotsi
nedre del i ugn; undre del; under ngt mm
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, alusta s \'nedre del i ugn; undre del; under ngt mm\' (SMS k 229, 227)
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
sökning, sökande
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: kerran mie olen käyny talvela lihan haussa. mut täältä käyvät kuitekki käyvä 336
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; s \\\'sökande\\\' (I Katvela k 4011, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
ha bestyr, vara rörlig
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, heilata v \'ha bestyr, vara rörlig, mm\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
glödbädd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hiilusta s \'glödbädd\' (P Koskinen k 3218, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
näring, gödsel
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: höyste, -ö, -y s \\\'näring; gödsel\\\'; främst västfi (M Hovi k 3347, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
tillföra näring
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Narkaus1
Esimerkki
Meän kieltä 1986: sahraaninisu ja voila hyvin höystetty valkea nisu kuuluit tykö, ja 943
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, höystää v \'ge näring; gödsla\' (M Hovi k 3346, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, Nikupeteri
Ruotsi
tråd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemi, Jyykeä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Alatornio, Parakka, Sieppijärvi, ylheinen, Alatornio, Lohijärvi, ylheinen, Parakka, Jukkasjärvi.; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto: ei ole jumalan lankaa päällä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lanka s tråd; östfi rihma id (ALE 433, SMSA). Tråd av bomull, koppar etc.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Artimo, Rapola, Räsänen, Kaarakka
Muokattu
2013-04-13
Ruotsi
bäck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Nattavaara, Sarvisvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, joskus lähtee oja (lähtheestä) Nattavaara12, Sarvisvaara4, Nattavaara1, ei tiiki
Kulttuuri taustaa sanasta
\\\"västfi, oja s \\\\\\\'bäck\\\\\\\'; även på Karelska näset; östfi puro id (ALE 22).\\\
Alkuperä
Rovaniemi, Kittilä, Kuolajärvi.
Pannu muistiin I. Tuovinen, B Winsa
Ruotsi
valp; kattunge
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki, Rovaniemi, Sodankylä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, penikka s \'kattunge\' (ALE 97, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka
Ruotsi
bloss, fackla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Jyykeä; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, aamula menthin soiton kansa navethan
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi soihtu tulisoitto, päresoitto soihtuvalkea, jota varsinkin ennen on käytetty kun ei ollut lamppuja västfi, soitto s \'bloss, fackla\'; riksfi soihtu id (Vahtola 1980:207).
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka, Rapola, Artimo
Ruotsi
sänka, däld
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord vfi, tröömi s \'sänka, däld\' (Vahtola 1980:195).
Alkuperä
Vahtola 1980:195.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
arbetsområde
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, alttari s \'arbetsområde, t ex huggkubbe\' (SMS k 213).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
tjuga, riatjuga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammakko3
Kulttuuri taustaa sanasta
för att sätta upp kornkärvar på sparren västfi, hanko s \\\'spec redskap i ria\\\'; allmänfi \\\'tjuga\\\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
talför, pratsam
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, heveli a \'talför, pratsam\'; endast fi Karunki (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
bli skärrad
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. hätääntyä v \\\'bli skärrad\\\'; östfi hätäätyä, hätäytyä m fl id (K Toivainen k 5891, SMSA).
Alkuperä
K Toivanen / Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
smörblomma
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Arpela, (ylheinen), Jukkasjärvi, mettäst-on otettu keltakukkia joil-on keltasta painettu
Kulttuuri taustaa sanasta
anv som färgämne västfi, keltakukka s \'smörblomma\'; Sydösterbotten och östfi (ALE 81, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
bakugn utomhus
Suomi
ulkopesä, -uuni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Aapua
Esimerkki
Även pätti i Aapua, enligt S Paulaharju.
Pätti bör ha varit den allmänna termen. Som mettä, inte metsä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pätsi s \'uteugn\'; karelska \'ugn i pörte\' (Vuorela 1975:318f). Sama sana kun Buda-pest. Pest unkarian kielessä merkittee ulkopesä. Pätsi meänkielessä.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-20