MEÄN SANA
Ruotsi
nännas, ha mage att göra ngt
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: En raski antaa sitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, raskia v \'nännas\'; främst västfinskt; östfi raatsia id (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-13
Ruotsi
brunfärgat djur
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, rusko s \'brunfärgad djur\' (V Huttunen k 3447, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
den mängd tråd som träs på en gång i nålsöga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, silmäinen s \'den mängd tråd som träs på en gång i nålsöga\'; östfi säie id (M Frestadius k 1577-1579, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
tröja både för män och kvinnor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Vittanki, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, (ylheinen), Simo, Kemijärvi, Jyykeä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tröijy s \'tröja\'; östfi röijy id (k 5896, SMSA).
Ruotsi
mått på hålbröd
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, varras s \'mått på hålbröd\'; endast fi Alat (A Toppila k 1301, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
skev, snott sig
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. vinolikko, vinalikko, vinilikko (Söb, Nf, Nb) \\\\\\\'skev, snott sig; vinolikko, vinalikko, vinilikko (Söb, Nf, Nb) \'skev, snott sig; rektangulär (huvud)duk\'
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
förträfflig, mycket bra
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Meän kieltä 1986: joka oli aivan erinomhainen monheen käythöön, esimerkiksi kalansäilytykseen. Talossa 607
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, erinomainen a \'utmärkt, förträfflig\'; främst västfi (SMS k 173).
Alkuperä
Pannu muistiin John josefsson, Nikupeteri
Ruotsi
framtand
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, etuhammas s \'framtand\'; främst västfi (SMS k 295).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
näring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narkaus1
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, höyste, -ö, -y s \'näring; gödsel\'; främst västfi (M Hovi k 3347, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
nedre telnens näverkopp med sten i
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kiviniemi1, Nattavaara8, Lemminjoki, Ruija, Rovaniemi, Rovaniemi, Ylitornio, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Vettasjärvi, Jellivaara, Jukkasjärvi, ja kopat olhet tuohesta; Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi, kopat aina, yksi kivi kuhunki kophaan
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tylly västfi, koppa s \'tyngd i nedre nätteln\'; ej i svenska fiTälv (P-L Miestamo k 5026, SMSA).""" rottråd igenom koppa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Artimo, B. Winsa: ordbok
Ruotsi
hals
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, kaulusta hieroo kurkun alustaa; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, huusi täyttä kurkkua
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kurkku s \\\'hals\\\'; östfi kulkku id (Ruoppila 1967:k 19). kurkku LS kurkku, IS kulkku lins fröskal
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Liljeblad, Kena, Paloheimo
Ruotsi
blygas
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, orjail(l)a v \'blygas\' (P Uurro k 1990, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-01-05 Birger Winsa
Ruotsi
vilt, djur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen2, Dokkas1
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, elo s \'spec djur\' (SMS k 611).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
främre del av öppenspis, spiselkrans med mur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinskt ord; otsa, otta s \\\'spec del i ugn eller öppen spis\\\' (M Hakonen k 4509, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
rank, ostadig
Suomi
epävakaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Soppero; Soutujärvi, Skaulo, Ullatti, Juoksengi
Esimerkki
Jukkasjärvi: Venet on säserä. Soutujärvi-Skaulo, Ullatti, Juoksengi: Kyllä nuot traput näyttävä olla niin säserät........ Säserä, Säperä, vene se kohta ryyppää vettä jos vähäänki liikahtaa". Källa: http://www.suonttavaara.se/
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kikkerä, jorppa. Västfinska, SMSA vfi, säserä s rank (om båt) (Paunonen 1987:219). oftast båt.
Alkuperä
Birger Winsa, Henning Johansson, Lars Lampinen, Bengt Johansson-Kyrö.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-27
Ruotsi
tröska med slaga
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. SMSA
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
stig, färdväg
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tola \'stig, färdväg\' (främst vf)
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
första
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, esi a \'första\'; endast i fiT och centrala Tavastland (SMS k 219c).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
ljum
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
hailea vesi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hailea a \'ljum\' (SMS k 1279).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Ruotsi
tugga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haukka s 'en tugga' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2012-09-20
Ruotsi
vårgädda
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; kirsihauki, -kala, -lahna, -lohi, -silakka m fl \\\'spec fisk under tjältid\\\' (A Tuulensuu k 4651, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
dörrhandtag
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ovenkahva västfi, kripa s \'dörrhandtag\'; östfi ripa id (K Sorkkala k 5619, SMSA).
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Ruotsi
stekt blodbröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; palttu s \\\'stekt blodbröd i ugn; kokt myky\\\' (S Blomqvist k 4845, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-01-04 Lars Lampinen
Ruotsi
blixt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pitkäsen valkea s \'blixt\'; endast i sydvästfi och fiT (ALE 13, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen