MEÄN SANA
pääte: pääle päätheksi
ilmaus
Ruotsi
dessutom? avslut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, päälep päätheksi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, ei se tullu vielä pääthessen se kauppa
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
Ruotsi
huller om buller
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Sid. 11 Ja sielä oon purkkia ja loovia joissako oon mutteria ja kruuia, viljojoja ja rautakappalheita sikin sokin.
Alkuperä
Kyyttikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
pekfinger (lekf)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, peukalopukki, suomensuppi, isorilli, lankamanni ja kultarelli
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
Ruotsi
hosta
Suomi
yskä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kun kesälä yskä tullee, niin se loppuu kun on avojaloin. Linnea Nylund: Kyllä mie yskän ymmärän vaikka en ruottiksi rykiä saata.
Näin sanothiin ko asiassa tuntu olevan joku muu meininki ko mitä puhuja sano., Kuolajärvi, Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yskhään on keitetty maitoa, on paistettu jalkapohjia takala, talila voijelttu
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Linnea Nylund.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-30
Ruotsi
John Blund
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyyttikirja, Förf. Inga- Britt Uusitalo; sid:.39.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Ruotsi
bagges pung
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Alatornio, (ylheinen), Kainulasjärvi, vahtaa ku repo jaarankullia (ku joku kattoo liian pitkhään jotaki, pällistellee)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
kaffe; ta sig en kafferast, ta en kaffetår
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
kolon tyyris
ilmaus
Ruotsi
förskräckligt dyr
Sanaluokka
numeraali
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
paksukorvanen
ilmaus
Ruotsi
olydig
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, paksukorvanen niinku nautahärkä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
ovriden del av i övrigt vriden vidja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Rovaniemi
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, Rovaniemi, ompa sulla jääny yksi perjantai tuohoo
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa laiskapaikka
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Ruotsi
gröt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Raisinvuono, Jyykeä, Vesisaari, Simo, Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Jellivaara, Alatornio, Sieppijärvi, niit oli ennen niinku puuroa sitä pientä itikkaa
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa huttu
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Syrjänen, Räsänen, Rapola, Kaarakka, Kaarakka
Ruotsi
kraft (solens mm)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, aurinko paistaa täyveltä terältä
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Artimo
täysi: täyttä häkkää
ilmaus
Ruotsi
full fart
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Pentäsjärvi, täälä met suvessa hihoma ja pimplaama täyttä häkkää
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
snål, sparsam
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö, se onki hän aina ollu niv visu? visu satamhaan,, Täräntö, Svappavaara, Svappavaara, Kompelusvaara, on meänki pojat tulheet visuiksi, räänki kokoavat pakkarhiin, Alatornio, Alatornio, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Ylitornio, Sieppijärvi (ylheinen)
Tuossa on viis
ilmaus
Ruotsi
Ut! Där är dörren!
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kompelusvaara Kompelusvaara.
Esimerkki
Eiko painu pois täältä vain. Tuossa on viis. Stick i väg härifrån bara. Där har du fem.
Kulttuuri taustaa sanasta
Där har du fem. (Att visa någon på dörren.) Det 5e stockvarvet dvs. dörrhålet
Alkuperä
Yrjö Alatalo 1920.
Pannu muistiin Hasse Alatalo
Ruotsi
kar, tråg av ett trästycke, matkärl, träkopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Vesisaari, Simo, Sodankylä, Kuolajärvi, Kittilä, Kittilä, Kemijärvi, Kemijärvi, Vesisaari, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Enontekiö, Kompelusvaara, Enontekiö, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, Täräntö, Jellivaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, lapsenkaara; Rovaniemi, Hakanen
Esimerkki
Rovaniemi, kuv velliki loppu niin kaaraki halkes (joku jolla on voimat loppumassa ja kuolema sauttaa) Hakanen3, kaara eli ruuhi
Kulttuuri taustaa sanasta
användes av samer?
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Tiesmaa, Airila, Itkonen, Artimo, Rapola, Meriläinen, Ken
kirkkokeppanat
ilmaus
Ruotsi
kyrkkläder (fras)
Sanaluokka
substantiivi monikko
Esimerkki
Rovaniemi, jolla ei ole riihireppanoita sillä ei ole kirkkokeppanoita
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
Ruotsi
glasmästare
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Täräntö, Kompelusvaara, onkos isästi klasmestari? (sanothaan ku seisoo valon eeessä)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa
Ruotsi
snorunge (som gör otyg)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Kläppimaraset, pahantekijät.
Esimerkki
Jos ei ole menossa pahantekhoon net tulevat sieltä, kläppimaraset.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-19
Ruotsi
hermelinpiss
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, haisee kun kärpänkusi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
tumspets
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, pienet ku peukalompää
Alkuperä
Kompelusvaara, tuoki lavuaari kaunis ku Jeesuksen peukalo.
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
hömask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio, Alatornio heinämato; Parakka
Esimerkki
Parakka, se häätyy kontta maata ninku mato
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Kena, Rapola, Liljeblad, Isoniemi
Ruotsi
vakta, vara uppmärksam, övervaka, glo, titta
Suomi
vartioida, valvoa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka, Vittanki, Kainulasjärvi, vahtaa ku repo jaarankullia? vahata vastapäätä
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tapainen, Lars Lampinen
Ruotsi
vithet? i metaforisk betydelse förstärkningsord för aldrig
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, ei valkeuvem päivänä (ei koskhaan)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen