MEÄN SANA
Ruotsi
stark smak, smakrik
Suomi
se tuntuu kulmuissa
Paikkoja
Jellivaara
aika; hyälä aikaa
ilmaus
Ruotsi
tid; i god tid
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
kahotus: pauhata ko kahotus
ilmaus
Ruotsi
dundra på som bara den
Suomi
pauhaa kuin pahus
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin lars lampinen
Ruotsi
känns konstigt, inte riktigt hundra
Suomi
kätheen koskee, kätheen tuntu
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Ruotsi
kissa i sängen i sömnen
Suomi
kusta nukkuessa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. pissata tai kusta alleen yöllä.
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-25
Muokattu
2013-04-16
Ruotsi
god dryck, god mat
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi. Kainulasjärvi: Se maistuu ku linnunmaito
Alkuperä
Stig Aspholme.
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
kraftord
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi, voi luojan luoma lukkakorva
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
blöta, hällregn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Sattaa märkää vettä, Matti Junes född i finska Tornedalen,
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-10-19 Birger Winsa
olla kusessa
ilmaus
Ruotsi
vara i en jävlig situation
Suomi
olla kusessa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Ruotsi
pipa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Rovaniemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, ei ole pilveä että piiphun sais Kittilä, ei ollu sillä miehelä piiput sinne päin
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi, Hämäläinen
Ruotsi
uggla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, sill on silmäkki kum pissilä päässä, Enontekiö, (ylheinen), iso-, pikku-, riekko-, pissihaukka, hiiripissi, Kittilä, Kittilä, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
isopissi, pikkupissi nn
Alkuperä
Pannu muistiin itkonen, Liljeblad
Hoolin pappi
ilmaus
Ruotsi
person som talar osammanhängande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Tuomo Korteniemi: Hoolin Heikki (1851-1937) oli molemin puolin Väylää ristillisyyvessä hyvin tunnettu saarnamies sata vuotta sitten, kotosin Suomen puolen Karungista. Kainulasjärvessä: Puhhuu kun Hoolin pappi. Talar mycket och osammanhängande. Nedlåtande fras.
Kulttuuri taustaa sanasta
Facebook och Kainulasjärvi. Omtalad fras.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
hurra perhään ja halko hänthään
ilmaus
Ruotsi
dra åt skogen, dra åt fanders, dra ända dit pepparn växer
Paikkoja
Vyöni, Övertorneå Vyöni
Alkuperä
valfrid Jakobsson, Boden.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
skällsord, nedl ben på person
Esimerkki
Kompelusvaara, sie senkin lopsakorva, mustalainen, lapinämmä (haukkumafraasi)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
kasta länge
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi Kemi, Rovaniemi, hevonen nakkelee markkoja (kun piehtorittee ja kääntyy kyljestä kylkheen)
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Miettinen
Ruotsi
förekommer i fras
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, haukun lihhaa, naukun lihhaa, ihahan lihhaa (sanothiin lapsile, kaikki yhtä vääviä)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
lappa och laga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, rautakiskolla se paikathan monta venettäki
Alkuperä
Kompelusvaara, ookko si lutheen turkkia paikkaamassa (kun lapsi on unessa ja kärränen).
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen, Miettinen, Liljeblad
Ruotsi
svag dryck
Suomi
mieto juoma
Paikkoja
Jellivaara, Satter
aika; vanhasheen aikhaan
ilmaus
Ruotsi
tid; gammalt tillbaka
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
ei, ei misthään kotosin
ilmaus
Ruotsi
inte, inget vidare, låg , simpel
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
joutua helisevhään häthään
ilmaus
Ruotsi
gripas av panik, hamna i nöd
Suomi
olla hätätilanteessa
Esimerkki
Tuli helisevä hätä kun laskin koskea ja kallio näky venheen eessä.
Ruotsi
tråd i väv, 60 trådar i vinda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Simo, Vittanki, Kainulasjärvi, Parakka
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Kemi, Simo, Vittanki, Kainulasjärvi, Parakka, välistä kolmattakikymmentä pasmaa vääfhin
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä
Alkuperä
Parakka, se muori laskee niinku pasmasta (juttuja).
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Kaarakka, Räsänen, Artimo
Ruotsi
stökig plats
Suomi
siansarvia ja lutten länkiä
Paikkoja
Jellivaara Satter
elävä etheensä aattelee
ilmaus
Ruotsi
den som lever planerar för framtiden
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen