Tulokset

suksimestari suksi
Ruotsi
skidtillverkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa sivakkamestari
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
takkala suksi lumi itäsuomi
Ruotsi
klabbföre
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi.nuoskakeli östfinska, takkala (savo dial, Öb, Nf, Nb) \'klibbigt före, dåligt glidande före; tung, klibbande snö; (sällan) svårt (tillstånd, tal)\'
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
suksipuu suksi
Ruotsi
skidämne
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, kettu?tahtoi (harakan) pesäkoijun suksipuuksi hakata
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
suksimies suksi
Ruotsi
skidåkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Suikki nimi suksi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
smeknamn för en skidlöpare
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-18
hittuu suksi jellivaaransuomi lumi
Ruotsi
åk skidor
Suomi
hiihtää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Muntliga informatörer från Nattavaara och Sarvisvaara. Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-19
kautu jellivaaransuomi vaate suksi lainasana-saame
Ruotsi
ovanläder i sko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kautuvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
laapat suksi lumi
Ruotsi
skiduslingar
Suomi
kehnot sukset
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Kulttuuri taustaa sanasta
Facebook, Väylänvartisten sanakirja. Vertaa klaappa.
Alkuperä
Facebook, Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-01
lopsata suksi
Ruotsi
glida runt, lossna, glappa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Om exempelvis pjäxor som sitter dåligt i bindningar.
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
pinninkit lainasana suksi
Ruotsi
skidbindsle
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lööpparissa oli rottefella pinninki. Sivakoissa tavalinen (vaijeri)pinninki.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-07-14
sivakkakoiju suksi puu
Ruotsi
skidbjörk
Suomi
suksikoivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
I Järämä gjordes alltid skidor av björk och båtar av furu.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
sivakkapuoli suksi
Ruotsi
den ena skidan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”yksi sivakka. Peräpohjassa ja Lapissa sivakka = suksi." - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
sivakoittea slangi suksi lumi
Ruotsi
åka skidor, skidra
Suomi
hiihtää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Ennen sivakoithiin jopa mettätöihinki. Hihtoa on ylheistä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
vittanreikä suksi lumi
Ruotsi
hål för vidja i lappskidor
Suomi
vitsanreikä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Pänkäsivakassa on vittanreikä.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30