MEÄN SANA
Ruotsi
locklös
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kannetoin, vannetoin ja tuoretta lhhaa täynä (sormus)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Kaks veljestä laukkova tietä myön, eikä kumpikhaan voita.
arvoitus
Ruotsi
Två bröder springer på vägen och ingen av dem vinner.
Kulttuuri taustaa sanasta
Reen jalakset / Slädmedar
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Kanamunan kokonen, kirkon seinän pitunen.
arvoitus
Ruotsi
Stort som ett ägg, lång som en kyrkvägg.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lankarulla / Trådrulle
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Kesälä syöpii, talvela makkaa, yks varpu vattassa.
arvoitus
Ruotsi
Äter på sommaren, ligger på vintern, ett ris i magen
Kulttuuri taustaa sanasta
Lehmänkello / Koskälla
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Mikäs oon pehmeätä pehmeämpi?
arvoitus
Ruotsi
Vad är mjukare än mjukt?
Paikkoja
Lars Lampinen Meänkieli; Juoksenki
Esimerkki
Juoksenki Mikäs oon pehmeätä pehmeämpi? Vad är mjukare än mjukt?
Kulttuuri taustaa sanasta
Äitin syli / Modersfamnen
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-02 Lars Lampinen
Neljä neitiä juokseva peräkkää, eikä toinen toistansa kohtaa.
arvoitus
Ruotsi
Fyra damer springer efter varann, ingen hinner i fatt varandra.
Paikkoja
Lars Lampinen Meänkieli; Juoksenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Myllyn siivet / Kvarnvingar
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-03-26 Lars Lampinen
Soltut sillan alla marsiva
arvoitus
Ruotsi
Soldater marscherar under en bro.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kalat uiva / Simmande fiskar
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
barn på golv
Esimerkki
Kompelusvaara, matikka maatapyörä (lapsi laattialla)
Kulttuuri taustaa sanasta
i gåta
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
lake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Täräntö, matikka maatapyörä, pootikka pöytärinta, vanhaa vantulapakka (ihminen)
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Miettinen
Keijuu, keijuu kahelepuolen, eikä kaau kuitenkhaan.
arvoitus
Ruotsi
Gungar, gungar åt båda hållen, ändå står den pall.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kehto / Vagga
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Kerran tiimassa, kerran minutissa, mutta ei yhthään kertaa viikossa.
arvoitus
Ruotsi
En gång i timmen, en gång i minuten men inte en endaste gång i veckan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Puukstaavi - T / Bokstaven T
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
Käki kukkuu, maa jyrähtää, lehet liikkuva, linnut laulava.
arvoitus
Ruotsi
Göken gal, marken mullrar, löven dallrar, fåglarna sjunger.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pappi laulaa,kirkko kaikuu, ovet liikkuva, seurakunta laulaa. Prästen sjunger, kyrkorummet ekar, dörrarna öppnas,församlingen sjunger.
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Suuhuunsa nielee, kurkusta tullee ulos, kyljestä menne sisäle, pannee ittensä niin täythöön ette
arvoitus
Ruotsi
Sväljer i munnen, kommer ut från halsen, går in från sidan, blir så mätt att revbenen bågnar
Esimerkki
Suuhuunsa nielee, kurkusta tullee ulos, kyljestä menne sisäle, pannee ittensä niin täythöön ette kylkiluita ahistaa. Sväljer i munnen, kommer ut från halsen, går in från sidan, blir så mätt att revbenen bågnar.
Kulttuuri taustaa sanasta
Torttin rulla / Spinnrocksrulle
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Ruotsi
fönster, glas, glaskopp, flaska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Täräntö, Alatornio, Ylitornio, Kainulasjärvi, hiki hiiluu kauvas kiiluu, läpi näkkyy lämpimäm pittää (klasi); Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, klasi, pooka, puat, penkki, plyijy, keskipuu, postit
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Tapainen, Paavola, Kaarakka, Artimo, Hämäläinen
Isovattanen emäntä, köyrysölkänen isäntä,
arvoitus
Ruotsi
Husmor med stor mage, krumryggad husbonde.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pata ja paan sanka / Gryta och grythandtag
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Maistuu hyältä eikä ole syötävää, antaa hyän olon eikä ole juotavaa, ja on silti
arvoitus
Ruotsi
Smakar bra men är inte ätbar, ger en god känsla men är inte drickbar, ändå är den för många en gammal bekant.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tupakka / Tobak
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Mikäs ero oon härän ja lehmän hännälä?
arvoitus
Ruotsi
Vad är det för skillnad mellan tjurens och kons svansar?
Paikkoja
Lars Lampinen Meänkieli; Juoksenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Lehmän häntä on yhtä reikää korkeamalla. Kon Kon har svansen ett hål högre upp.
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-03-26 Lars Lampinen
Mikäs oon satasarvisen härän nahka?
arvoitus
Ruotsi
Vad är en hundrahornad tjurs hud?
Paikkoja
Lars Lampinen Meänkieli; Juoksenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Tuohi / Näver
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-03-31 Lars Lampinen
Mikäs se oon mitä ei pääse yli hyppimällä eikä ympäri kiertämällä.
arvoitus
Ruotsi
Vad är det man inte kan komma över med att hoppa och inte komma runt med att gena.
Paikkoja
Lars Lampinen Meänkieli; Juoksenki
Esimerkki
Juoksenki Mikäs se oon mitä ei pääse yli hyppimällä eikä ympäri kiertämällä. Vad är det man inte kan komma över med att hoppa och inte komma runt med att gena.
Kulttuuri taustaa sanasta
Yö / Natten
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-04-02 Lars Lampinen
Ruotsi
skära (i gåta)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, kiekuroita kaakuroita kaikki pellot paskansi (sirppi)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Huutaa ko syntyy, haise ko lentää.
arvoitus
Ruotsi
Låter vid ankomsten, luktar i flykten.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pieru / Fjärt
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Kala veessä, pyrstö rannala.
arvoitus
Ruotsi
Fisken i vattnet, stjärtfenan på stranden.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kauha vesihinkin laijala. Skopan i vattenhinken
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Kuas ensimäisen tynnyrin tapin teki?
arvoitus
Ruotsi
Vem tillverkade den första tunntappen?
Kulttuuri taustaa sanasta
Se joka ensimäisen tynnyrin teki Den som tillverkade den första tunnan
Alkuperä
Lars Lampinen.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Mikäs oon säästäväisyytheen huippu?
arvoitus
Ruotsi
Vad är höjden av sparsamhet?
Paikkoja
Lars Lampinen Meänkieli; Juoksenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Ko kattoo silmiklasitten yli, ettei kuluttais klasia. När man tittar över glasögonbågen för att inte nöta på glasen.
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-02-15 Lars Lampinen