Tulokset

ohra lääke ruoka länsisuomi kasvi
Ruotsi
korn
Suomi
ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kuolajärvi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Muokattu
2013-05-08
puolivahva ruoka
Ruotsi
halvtjockt bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Alatornio, Muonio, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
puolipaksu ruoka
Ruotsi
halvtjockt bröd, bröd av viss tjocklek
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio; Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi puolivahva
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
heh ruoka ihminen
Ruotsi
ta - varsågod!
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Tornio
Esimerkki
Tornio, Hannu Alatalo
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. jotakin toiselle ojennettaessa, ota, ole hyvä uttryck när man räcker fram någonting åt någon
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
lehtikoiju puu eläin ruoka kasvi
Ruotsi
hängbjörk, vårtbjörk, betula pendula roth
Suomi
rauduskoivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Björk som fälldes för att samla lövfoder, tidigare enbart hängbjörk. Svenska synonymer hängbjörk, masurbjörk, slöjdbjörk, tårbjörk; blodbjörk (f. purpurea), fransbjörk (f. crispa), ornäsbjörk (f. dalecarlica). Se: http://linnaeus.nrm.se/flora/di/betula/betul/betupen.html
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-29
ilojuoma ruoka alkoholi slangi
Ruotsi
sprit, alkohol
Suomi
viina
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-02
joulukakko lainasana joulu ruoka
Ruotsi
julrieska
Suomi
joululeipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-12-31
lauttanen ruoka metsästys
Ruotsi
köttlåda
Suomi
lihakätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ovanligt ord. Köttlåda i en lång stubbe som gjorts av vildrensjägare.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-27
lemmehtyä ruoka
Ruotsi
bli unket (kött)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Sieppijärvi, ylheinen, Sieppijärvi.; Kompelusvaara, Sieppijärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: se lemmehtyny maku sitte on jo niinku määny maku. Sieppijärvi: lemmehtynyt liha.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kessäintyä, hapata, kevättyä. Bli lite unket, ruttet (om kött, fisk, bröd som förvaras varmt).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen
Muokattu
2013-05-03
öylätti ruoka uskonto
Ruotsi
nattvardsbröd, oblat
Suomi
öylätti, ehtoollisleipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Hämäläinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
r:ä kuu kalastus ruoka
Ruotsi
alla månader som har r på slutet
Suomi
kylmänveden kuukaudet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Leipojärvi: sillon syöthään matheita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Man äter lake dessa r-månader: april, september, oktober, november, december, januari, februari, mars.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-07-16
vihveli kotitalous ruoka kasvi
Ruotsi
trådstarr, Carex lasiocarpa , dytåg, Juncus, kärrgräs
Suomi
jouhisara, rimpivihvilä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kena
Muokattu
2013-07-22
lintukka itäsuomi länsisuomi kasvi ruoka
Ruotsi
hallon, rubus idaeus, stenbär, rubus saxatilis
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lillukka. Västfi, lintikka, lintukka s. Rubus saxatilis; endast i fi Karunki; östfi lillukka id (M Sipilä k 1961, 1958, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-07
kryyni ruoka lainasana
Suomi
ryyni, hiutale tms., esim. mannakryyni, kaurakryyni
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
makkaransisus ruoka
Ruotsi
blodkorvsfyllning av salt, vatten, rågmjöl, fett från innanmäte, blod
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
uu ruoka itäsuomi lintu metsästys lainasana-saame
Ruotsi
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu. Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin. Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita. Arto Baas Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
auttohilla kasvi ruoka lainasana-saame
Ruotsi
stora hjortron från låglänt skog
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua. auttohilla s stora hjortron från lummig och låglänt skogimpediment. Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen 2009-10-15
Muokattu
2014-06-29
hillasyltti ruoka
Ruotsi
hjortronsylt
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
lööki ruoka lainasana
Ruotsi
lök
Suomi
sipuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Vesisaari, Kittilä, Kittilä, Simo, Kemi.
Alkuperä
Väylänvartiset sanakirja. Pannu muistiin Kaarakka, Tuovinen, Hämäläinen, Kena, Syrjänen, Räsänen, Kaarakka
Muokattu
2013-05-04
kiisseli ruoka
Ruotsi
välling kokt av bröd, brödrester, smör el fett
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi, Simo, Kemijärvi, Kemi, Rovaniemi,
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo, Lepistö, Räsänen, Paloheimo, Artimo
lomistaa ruoka
Ruotsi
göra ljummare (degvätska)
Suomi
tehdä haaleammaksi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
Muokattu
2013-05-12
joulukeitto ruoka joulu
Ruotsi
beredd torkad lutfisk
Suomi
kuivattu lipeäkala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
kakko musiikki ruoka lainasana
Ruotsi
litet bröd, liten brödkaka
Suomi
leipäkakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kompelusvaara, Jellivaara.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: akka oli kakkoa leipomassa, anto mulle kakon, kakon mi annon koiraselle.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Syrjänen, Liljeblad, Hämäläinen
Muokattu
2013-04-21
makkaraliemi astevaihtelu ruoka
Ruotsi
spad där blodkorven kokas, ofta innehållande innanmäte av korv som spruckit
Suomi
makkarakastike
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Svappavaara
Esimerkki
Kittilä, Svappavaara: sita vain makkaralienta saapi juota etta...
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18