Tulokset

ruotukka ruoka kotitalous kasvi
Ruotsi
druvbuske, vinbärsbuske
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
"Sama ku viinimarjapensas" - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
rusina ruoka
Ruotsi
russin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
saikka lainasana ruoka
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kaneliteetä jälkhin saunan. Vanha nimi sillä oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Alkuperä
Per Huuva.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-14
satsuumas ruoka lainasana
Ruotsi
satsumas
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
seisoa ruoka kotitalous
Ruotsi
jäsa
Suomi
nousta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mamma sanoi ette leipä(taikina) piti seisoa vähän aikaa pellin päälä. Leipä oli sekä paistettu ette leipätaikina pellilä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
siemenpottu lainasana ruoka
Ruotsi
sättpotatis
Suomi
siemenperuna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-09-18
sokeroita ruoka
Ruotsi
försockra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
sokerilla maustaa, päällystää
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
syä niin ette parta tärisee sananlasku ruoka kieli ihminen
Ruotsi
talessätt och uppmaning om att man ska äta ordentligt
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Syä nyt, poika! Niin ette parta tärisee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanligt uttryck i byn. Muntliga källor
Muokattu
2024-05-31
syöskenellä ruoka
Ruotsi
småäta
Suomi
syöskennella
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkieelen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
sölkäviilo kala kalastus jellivaaransuomi ruoka
Ruotsi
åttaårig sik som måste delas från ryggen vid saltning
Suomi
suuri siika
Paikkoja
Jukkasjärviområdet
Alkuperä
Jukkasjärvilaiset. Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-24
tee lainasana ruoka loru
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
(ylheinen)
Esimerkki
Bertil Reinhold Isaksson: Mie olen käsittänny ette ”joka tietä” juopi niin häätyy kravia aijaa. Siis ette jos tien juopii ylös niin se ei ole ja silloon pittä kravia myöten aijaa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-18
tetra lainasana kotitalous ruoka
Ruotsi
förpackning, tetra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta. Kun sai maistaa oikeata lehmän maitoa tetrasta kätevästi huomas ette valheelinen lehmänmaito oli paljon rasvasempi. Mamma myi sitä rasvamaitoa koulhuun, ja mie häpesin kun se teki sitä. Ja viimen koulu alko osthaan oikeata tetramaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tetraförpackad mjölk kom till Kainulasjärvi ca 1964. Skolan började köpa mjölk i tetra och det krävdes att mjölken är pastöriserad. Ordet tetra är inlånat från patentet som lade grunden för företaget Tetrapak.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-21
tilli kasvi ruoka
Ruotsi
dill
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka, Paloheimo
tonka ruoka jellivaaransuomi eläin keho lainasana-saame
Ruotsi
den fettfria delen av en skinka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Tonkahuornanen
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-14
tröösokkeri ruoka
Ruotsi
strösocker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen
tröösokkeri ruoka
Ruotsi
strösocker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja
Alkuperä
Pannu muistiin Tuovinen
tuoret ruoka jellivaaransuomi
Ruotsi
färsk, fuktig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
töttö ruoka kotitalous
Ruotsi
litet kärl av näver för förvaring av ex. socker, näverburk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
unimaksa ruoka kala keho
Ruotsi
gäddlever
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Kittillä
Kulttuuri taustaa sanasta
”hauenmaksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt (nimitys Kittilän Kelontekemästä)” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
uutisrieska ruoka kotitalous
Ruotsi
färsk riska, nybakat bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
valkoherukka ruoka kasvi
Ruotsi
vitvinbär
Suomi
valkoherukka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sporadiskt i Tornedalen/Malmfälten. Mer vanligt i Finland.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
vaulut ruoka eläin kotitalous
Ruotsi
blodkorv av kotarmar
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
vellikaara ruoka puu kotitalous lapsi
Ruotsi
vällingskål av trä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Vittanki
Alkuperä
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
veriklimppi lainasana ruoka
Ruotsi
blodpalt
Suomi
verikakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Veriklimppiä keitethiin ja tehtiin kun muukin klimppi, mutta siinä oli verta. Makeat paistaa sjiivoissa paistipannussa jälemin.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-25