Kompelusvaara, Kompelusvaara: Jos net on kokohnaan sumuset niin se tullee huono satheinen kesä. Jos alussa ja lopussa tai koko aika on kirkasta se tullee paistekkesä, Rovaniemi, Alatornio, Kemi. Kainulasjärvi: Aurinko mennee peshään 3 päivää joulun aikana. Ensimmäinen pesäpäivä kertoo kesäkuu sään, toinen heinäkuun sään ja kolmas elokuun sään. Äiti ruukasi sanoa, että loppiaisena päivä on jo pesän lämmitystä pitempi.
Tapanina se on kanan askelta pitempi. Tuohmaan ja joulun välistä aikaa kutsutaan laajalla alueella Suomessa »pesäpäiviksi». Auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään, josta se nousee jouluaamuna. Tällöin vuosi aloittaa hitaasti kulkunsa kohti kevättä. Pesäpäivien aikaan ei saa kehrätä, hakata metsästä puita tai edes vuolla lastuja. Näistä teoista seuraa onnettomuutta karjalle tai viljalle.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dagar kring jul när solen står still, 9 dagar med början från Anna-dagen, börjar vid Niilo-dagen, klara bodagar skapar god skörd och sommar, oklara dagar dåligt år.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Nirvi, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-23
petkalans
Ruotsi
utsträckt?
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, se härkä oli petkalans kuolemassa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
petkel
Ruotsi
trästång med bred spade och järnbeslagen egg för barkning och vid bak
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Alatornio, Enontekiö, Vittanki, Sieppijärvi, Arpela, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Kittilä, Kemi
Esimerkki
Alatornio Alatornio, Enontekiö, Vittanki, Sieppijärvi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kainulasjärvi, petkel on pietty aina missäki, Kittilä, Kittilä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
anv förr för att t ex hacka ax som blandades i bröd, och numera som ishacka på farstu, barkspade för att barka timmerstockar
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen, Airila, Liljeblad, Kaarakka