Tulokset

rupheuttaa ihminen
Ruotsi
locka någon till diskussion genom att retas
Suomi
saa jonkun puhumaan kiihkossa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lähemä rupheuttamhaan häntä. Ei tartte muuta kun vähän kiusata ja ärryttää sillon se lähtee käynthiin.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-07
ruuna hevonen itäsuomi
Ruotsi
kastrerad hanhäst, valack
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi6,
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
rytkähtää
Ruotsi
börja göra ngt plötsligt och i brådska
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
ryymä hyönteinen
Ruotsi
insekt i fuktig lagård
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
ryyppönen lintu
Ruotsi
gråsparv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Kainulasjärvi, Täräntö; Kainulasjärvi, Matarenki
Esimerkki
Kainulasjärvi, Matarenki: paskaryykkö, -röllö
Kulttuuri taustaa sanasta
fi varpunen Latin Passer domesticus
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni, Rapola, Birger Winsa
ryypätä
Ruotsi
få vatten i stövel
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
ryysyt vaate lainasana
Ruotsi
smutsiga, trasiga, utslitna kläder
Suomi
ryysyt
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
ryöpeä
Ruotsi
frodig?
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi7, ryöpeä tekijä
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
räisääntyä keho sairaus
Ruotsi
bli sliten, känna sig uttröttad
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi: Mies räisääntyi puunhalkomisesta
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
räkkää
Ruotsi
räcker, fullt nog, vara tillräcklig, (äldre personer anv räkkää, ungdomar säger riittää)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi7
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
räkäpuu, räkä puu
Ruotsi
frodvuxen trä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Räkäpuu tahtoi upota kulutuksessa. Oli liian tuore.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-01-24
rälläpää ihminen
Ruotsi
svammelmakare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
rästistää vesi
Ruotsi
knaka (tunn is)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, jää rätisee
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
rävestää, rääviä
Ruotsi
käftas, vara uppkäftig, vara spydig
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
rääpy
Ruotsi
tillfälle, ögonblick, stund
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Ei tässä saa rääpyäkhhän mihinkhään töihin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tule silmänräphäyksessä
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-08-28
röykkynen luonto
Ruotsi
ojämn, guppig, spårig (väg)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Röykkynen tie, vaikea aijaa.
Alkuperä
Birger Winsa.
röykyttää luonto
Ruotsi
skaka kraftigt
Suomi
huiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, mies röykytti rekeä vähän liikaaki. Röykkynen tie röykyttää biiliä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-16
saa höskhiin ihminen
Ruotsi
få stryk
Suomi
saa löylytystä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie sain höskhiin. Antaa höskhiin, ge stryk.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
saapuvilla
Ruotsi
tillgänglig, i närheten
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi6, ei ollu saapuvilla
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
saarensillan särkisilmä lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
tärendöbo
Suomi
täräntöläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntöläiset on saarensillan särkisilmät
Kulttuuri taustaa sanasta
Christer Ericsson är källan. Jämför tomtar, tonttu
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-13
saarnamies ihminen
Ruotsi
pratare utan handling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Tekomies on vastakohta. Uusi merkitys sanassa
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
saarnata uskonto
Ruotsi
tala; prata; predika
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pauhata, puhua, praatia
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
sahakrenkku työ kotitalous lainasana
Ruotsi
sågbock
Suomi
sahapukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sahakrenkku oli aiemin joka talossa.
Alkuperä
Birger Winsa.
saivo satu etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
helig dubbelbottnad sjö
Suomi
pyhä tuplapohjanen järvi, saivo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
En helig sjö, dubbelbottnad sjö. Ibland hittar man gamla offerplatser i närhet av sjöar med detta namn. Exempelvis sjön med namnet Saivo sydväst om Vasaratunturi (Dundret). När man inte fick fisk kunde man säga att sjön, ån är sannolikt dubbelbottnad och att fisken gömt sig i mellanrummet. I Kainulasjärvi trodde man att det fanns dubbelbottnade åar, åtminstone delvis.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-22