Birger Winsa: Mie en ole kuullu muuala kun Mäen Hermannin runossa: Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää. Pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä, ja kaikki on jättävä. Net ei ole kun utukuvia toelisuuven rinnala.
Alkuperä
Paloheimo. Nedtecknat: Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Birger Winsa. Att sjunga in det nya året förekom ännu under 1950-talet och kanske senare. Enligt Ingvar Oja som själv deltog var det ett tiotal unga män i Kainulasjärvi. Enligt Ingemar Tillberg i Kainulasjärvi sjön hans far Helge Tillberg in det nya året ännu under 1960-talet. Unga män gick från hus till hus på nyårsafton. Fick ofta en sup och blev stundtals lite skråliga och sjöng rentav för mycket. Om de inte blev insläppta hade de ibland mer elaka sånger som de sjöng utanför huset. Allt var på finska och sångerna var psalmer. Meile ilon ovet aukaset var en psalm. Elof Nordmark, Narken: Det här pågick till kanske mitten av 40:talet. Järvis skönsjungande Pojat veisasit nyårsafton hemma, men till trettondagsafton kom dom till Narken börja i norrändan av byn. Jag vet inte hur långt dom kom men de avslutade hos Hian Alma som måste ordna så att de kom hem på morgonen. Sången utanför dörren var först en lågmäld sång som steg allt eftersom tills dom kom till Meile ilon ovet avatkaa. Då skulle man öppna dörren och dom kom in och sjöng färdigt. Plus en sång till innan man önskade Hyvvää Joulua ja Jumalan Rauhaa. Öppnade man inte då sjöng dom Ah köyhän Juutaksen sukkaa josta ej pietä lukkua. Jos olet köyhän juuthaan sukua joista ej pietä lukua, sjöng dom om man inte öppna dörren efter meile ilon ovet aukaskaa. Hasse Alatalo menar att man sjöng: Voi köyhän juuthaan sukua ko tet ei meistä piä lukua. Även denna psalm sjöngs i Vettasjärvi: 536, Kristus, valo valkeuden. https://virsikirja.fi/virsi-536-kristus-valo-valkeuden/. Bach blev en väl invävd och naturlig del av den tornedalska kulturen. Bertil Reinhold Isaksson: Sattajärvessä, mulle oon kerrottu, kuljethiin talosta talhoon ja laulethiin virsiä, ryyppöjä ei tarjottu. Lars Ylvin: Förekom även i Kompelusvaara och ödegården Isohuhta. Har några skrivna berättelser därifrån! Veikko Pahajoki: Nuutinpäivänä 13 /1 tehtiin tuon mallisia käyntejä talosta talhoon Suomessa.
Pihturi kallades den som i sångkören och som stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pihturi. Uuvenvuenaattona laulethiin sisäle uuvenvuen vielä 1960-luvula Kainulasjärvessä. Laulethiin jopa loppiaisaattona Narkauksessa. Näyttää olla outoa iänpuolela.
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken. Hasse Alatalo, Bertil Isaksson med flera. Vettasjärvi. Birger Winsa, William Snell..
Pannu muistiin Birger Winsa