Tulokset

utukuva satu
Ruotsi
drömbild, fantasibild
Suomi
haavekuva, mielikuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa: Mie en ole kuullu muuala kun Mäen Hermannin runossa: Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää. Pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä, ja kaikki on jättävä. Net ei ole kun utukuvia toelisuuven rinnala.
Alkuperä
Paloheimo. Nedtecknat: Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-05
uu ruoka itäsuomi lintu metsästys lainasana-saame
Ruotsi
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu. Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin. Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita. Arto Baas Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
uurretoin
Ruotsi
utan fåra, inskärning, skåra, utsmyckningsskåra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
uurros rakennus
Ruotsi
inskärning i timmervägg för sidotimring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
uurtaa
Ruotsi
göra fåra, t ex hugga med yxa golvplank av timmerstock
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Täräntö, Kompelusvaara
uusimallinen
Ruotsi
modernt snitt på ngt
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
uuvenvuenlaulu joulu etnisyys musiikki
Ruotsi
nyårssång
Suomi
uudenvuodenlaulu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vettasjärvi, Narken, Kompelusvaara, Erkheikki, Ohtanajärvi, Jukkasjärvi, Sattajärvi; Winsa, Kainulasjärvi, Ibland, Finska, Narken, Vettasjärvi, Lars, Kompelusvaara
Esimerkki
Birger Winsa. Att sjunga in det nya året förekom ännu under 1950-talet och kanske senare. Enligt Ingvar Oja som själv deltog var det ett tiotal unga män i Kainulasjärvi. Enligt Ingemar Tillberg i Kainulasjärvi sjön hans far Helge Tillberg in det nya året ännu under 1960-talet. Unga män gick från hus till hus på nyårsafton. Fick ofta en sup och blev stundtals lite skråliga och sjöng rentav för mycket. Om de inte blev insläppta hade de ibland mer elaka sånger som de sjöng utanför huset. Allt var på finska och sångerna var psalmer. Meile ilon ovet aukaset var en psalm. Elof Nordmark, Narken: Det här pågick till kanske mitten av 40:talet. Järvis skönsjungande Pojat veisasit nyårsafton hemma, men till trettondagsafton kom dom till Narken börja i norrändan av byn. Jag vet inte hur långt dom kom men de avslutade hos Hian Alma som måste ordna så att de kom hem på morgonen. Sången utanför dörren var först en lågmäld sång som steg allt eftersom tills dom kom till Meile ilon ovet avatkaa. Då skulle man öppna dörren och dom kom in och sjöng färdigt. Plus en sång till innan man önskade Hyvvää Joulua ja Jumalan Rauhaa. Öppnade man inte då sjöng dom Ah köyhän Juutaksen sukkaa josta ej pietä lukkua. Jos olet köyhän juuthaan sukua joista ej pietä lukua, sjöng dom om man inte öppna dörren efter meile ilon ovet aukaskaa. Hasse Alatalo menar att man sjöng: Voi köyhän juuthaan sukua ko tet ei meistä piä lukua. Även denna psalm sjöngs i Vettasjärvi: 536, Kristus, valo valkeuden. https://virsikirja.fi/virsi-536-kristus-valo-valkeuden/. Bach blev en väl invävd och naturlig del av den tornedalska kulturen. Bertil Reinhold Isaksson: Sattajärvessä, mulle oon kerrottu, kuljethiin talosta talhoon ja laulethiin virsiä, ryyppöjä ei tarjottu. Lars Ylvin: Förekom även i Kompelusvaara och ödegården Isohuhta. Har några skrivna berättelser därifrån! Veikko Pahajoki: Nuutinpäivänä 13 /1 tehtiin tuon mallisia käyntejä talosta talhoon Suomessa. Pihturi kallades den som i sångkören och som stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pihturi. Uuvenvuenaattona laulethiin sisäle uuvenvuen vielä 1960-luvula Kainulasjärvessä. Laulethiin jopa loppiaisaattona Narkauksessa. Näyttää olla outoa iänpuolela.
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken. Hasse Alatalo, Bertil Isaksson med flera. Vettasjärvi. Birger Winsa, William Snell.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-10-27
vaalehtua
Ruotsi
blekna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaalentua
Ruotsi
blekna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, vertaa haalistua
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaaleta
Ruotsi
blekna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaarapaikka
Ruotsi
farligt ställe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaaru kangaspuut
Ruotsi
vävt tyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, se kalminki
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaatekamari rakennus
Ruotsi
klädkammare mellan pörte och stugrum, används även som sovrum, oftast ingen spis, fönstret är täckt med gardin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, synonyymi sänkykamari
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaatepito rakennus
Ruotsi
plats för kläder (klädkrokar på väggen av trä där klöäder upphängs)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi,
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaatesuitti
Ruotsi
tömmar av tyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaatia ihminen
Ruotsi
begära, kräva
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaihka
Ruotsi
trots att
Paikkoja
Kainulasjärvi, vaihk ei tuulekhan
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaihkara lapsi lainasana-saame
Ruotsi
familjeminsting
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, lapin sana, harvinainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-20
vaihtova
Ruotsi
växlande, varierande
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi3
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
vaimo nainen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
kvinna
Suomi
nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Finska
Esimerkki
Vaimo är hustru på finska. Vaimo on vaimo meänkielessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vaimoila on hyvin vähän muita nimityksiä kun synnyinnimi. Berta, Britta, Ida, Lisa, etc. Smeknamn är ovanligt på kvinnor.
Alkuperä
Birger Winsa.
vaimoniltti vaate nainen
Ruotsi
del i kvinnosko, övre delen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, vasempi?silmä toivoo ?vaimosta kuolijaa
Kulttuuri taustaa sanasta
osat: sakara, reikä, ruojus, iltinrinta
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaimonkalminki nainen
Ruotsi
kvinnotyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaimonvaate vaate
Ruotsi
tyg för kvinnokläder (mer färggrannt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kuottu vaimovvaatheeksi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vaino metsästys
Ruotsi
vittring; instinkt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi4; Isovaara, Storberget, Kainulasjärvi
Esimerkki
Isovaara-Storberget1 Kainulasjärvi, koiral on niinku kahellainen vaino, henkivaino ja jälkivaino
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa fiG haiju. stfi vainu
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok