Tulokset

hakopahna puu
Ruotsi
kvisthög
Suomi
risuläjä, läjä oksia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-07-19
halme luonto
Ruotsi
svedjeland
Suomi
huhta, kaski, halme
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Halme, ortnamn i Narken.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
halvbandari työ lainasana
Ruotsi
halvbandare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
1960-luvula ajethiin pölkkyjä halvbandarilla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Halvbandstraktorn var en vanlig jordbrukstraktor som hade ett extra hjul mellan bak- och framhjul. Banden lades över bak- och mellanhjulet. Halv band således.
Alkuperä
Birger Winsa.
hammaskräämä kotitalous lainasana
Ruotsi
tandkräm
Suomi
hammastahna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
B. Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-10-07
hammasporsta kotitalous
Ruotsi
tandborste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
B. Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
hankisääski hyönteinen itäsuomi
Ruotsi
harkrank
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hankisääski s \'harskrank\'; östfi, men främst i Syd-, Mellan och Nordösterbotten samt nordfi (SMS). stfi vaaksiainen
harjaantua, harjaintua
Ruotsi
vänja sig
Suomi
tottua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, harjaintua
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Lars Lampinen
harkata kotitalous
Ruotsi
rensa potatisland, räfsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Joka kesä harkathiin pottumaat. Poistethiin harkala vesiroska pottumaasta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-07-03
harkka kotitalous
Ruotsi
ogräsrensare för potatisland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Juoluheinän ja muun vesiroskan pottumaalta sai pois harkala jossa oli sahanterän plaavi naulattu u-muothoon kiini varren päähän. Erittäin hyvä harkka poisthaan vesiroskaa ilman ette tärvätä potunkaalia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-07-03
hauenpää kala ilmaus ruoka näkymätön maailma
Ruotsi
gäddhuvud
Suomi
hauenpää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Kukas söi hauenpään kevät aikana kun keitethiin kalakakkoja ja mätihaukia? Kotona pappa aina sai keitetyn hauenpään. Mie uskoin ette se oli kunnianloukkaus, mutta nyt uskon toisin päin. Talon isäntä piti saa parhaiman osan hauesta. Arto Baas: Pää Pyytäjälle. Keskimuru Keittäjälle.Pyrstö Peränpitäjälle. Maksa Maaltakattojalle. Markku Kurkkio: Pää pyytäjälle, suolet soutajalle, maksa maale kantajalle, pyrstö peränpitäjälle.
Kulttuuri taustaa sanasta
Aimo Viippola: Kalan päässä on vähän maukasta lihaa, lisäksi aivot ovat käytännössä terveellistä rasvaa . Säyneen. Lahnan. Ison ahvenen. Ym kookkaahkoitten kalojen päät antavat herkkupaloja kypsennettyinä savustamalla. Paistamalla ja keittämällä. Unto Matinlompolo: Ehottomasti hauen paras osa! Ikehneet lähtevät nauhana keitetystä päästä ja maku on toela hyä! Ja poskitten ja niskan myöski. Mutta silmän kalkkipallo on mauton.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-23
haukinen keho
Ruotsi
övre armledsmuskel, biceps
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi5
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
haukka lintu länsisuomi
Ruotsi
hök; uggla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti1, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tutna, pökkö västfi, haukka s 'spec hök'; östfi havukka id förekommer inte i fiT (SMS). uggla är inte lika allmän i betydelse
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-09-20
hauskasti
Ruotsi
roligt
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
hauta luonto vesi
Ruotsi
bråddjup (sjö, vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jokkiinsuunhauta. Kalastima siinä hauassa joka oli noin 2-3 metriä syvä ja vain muutaman metrin pitkä ja leveä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans hautanen
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
hautakamaripulitiikka kirjakieli lainasana etnisyys kieli
Ruotsi
gravkammar-/ sarkofagpolitik
Suomi
hautakamaripolitiikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkieli, Meänkielen, Finska
Esimerkki
Ruottin valtio viljelee hautakamaripulitiikkaa vähemistöjä kohti. Pikku hiljaa poistethaan meänkieliki. Aiemin luki Libriksen kaikitten kirjastojen tietokannassa "meänkieli" kun kirja oli kirjotettu meänkielelä. Nyt lukkee "Språk:language:fit_t" meänkielen tilala, jopa engelskaks. Pittää olla oppinu ette tietää ette se merkittee meänkieltä. Nyt mie valtion mukhaan kirjotan tässä Fit_t:tä. Minun "suomenkieliset" kirjat saavat merkinän "Språk: finska" vaikka monen koulutetun mielestä pitäis kirjottaa "rajamelska". Suomi saapi tässä pareman aseman kun "Fit-t." Bra kommer kun sanothaan kotona! Vertaa rasifieerinki, porstuasuomi suomensuomi.
Kulttuuri taustaa sanasta
På svenska samma: Sakteliga avskaffas även meänkieli. Tidigare skrevs i Libris databas där alla bibliotek ingår "meänkieli" när boken var skriven på meänkieli. Nu läser man "Språk:language:fit_t" istället för meänkieli. Numera på engelska. Enligt staten skriver jag på "Språk: language:fit_t", t o m på engelska. Mina "finska" böcker har markering "Språk: finska" trots att många lärda män och kvinnor anser att det borde stå "gränsmälska". Finskan får en bättre statut än "Fi-t". Bra kommer, säger man hemma. Detta är bara en liten skärva av det jag kallar för Sveriges gravkammarpolitik för nationella minoriteter. Jämför rasifiering, farstufinska, finlandsfinska.
Alkuperä
Birger Winsa, docent i meänkieli.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-12
hauvvankolari ihminen
Ruotsi
tjärdalsbrännare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi7
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
havattea
Ruotsi
uppmärksamma, lägga märke till
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, havattematta metto lensi männystä, ei koirakhaan huomanu mithään, Juoksengi Kainulasjärvi, havatti ette metto lensi männystä, mutta ei keriny ampua
Kulttuuri taustaa sanasta
havattematta är verbet havattea + ma (3:e infinitivmärke) + abessivet -tta. I ordböcker skriver man bara infinitivformen havattea T ex rahatta, hevosetta, ostamatta, kieltämättä etc.
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
heiko
Ruotsi
svag, klen, matt
Suomi
heikko
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Markitta, Kainulasjärvi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Lars Lampinen, J. Josefsson
heinäaika
Ruotsi
höbärgningstid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, heinänaika
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
heiton heitto ilmaus
Ruotsi
attan också
Suomi
voi heitto
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Heiton heitto kun meni väährään.
Alkuperä
Birger Winsa.
helisevä ilmaus
Ruotsi
skakande
Suomi
tärisevä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Helisevä hätä.
Alkuperä
Birger Winsa.
helluttaa ihminen
Ruotsi
skratta bullrigt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
vrt helottaa
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
hellyttää nauraa ihminen
Ruotsi
skratta bullrande, högljutt, glatt
Suomi
purskahtaa nauraa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Hellytti nauraa kun se kuuli mitä oli tapahtunu.
Alkuperä
Birger Winsa.
helpe puu
Ruotsi
spån
Suomi
lastu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi; Kainulasjärvi, Juoksengi
Esimerkki
Kainulasjärvi: paljon helpheitä Juoksengi: iso helpeläjä.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-22