Tulokset

kursaila ihminen
Ruotsi
krusa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kursailit tietenki vähän
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kusenhapani lääke
Ruotsi
surkiss
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
myggmedel
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kusi puu
Ruotsi
tjärpiss, första vätskan innan tjäran kommer ur tjärdal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo
kusi lääke keho
Ruotsi
urin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi, Vittanki, Kompelusvaara, Svappavaara, Kainulasjärvi, elläimille taas hapanta kusta (sääskivoitheeksi)
Kulttuuri taustaa sanasta
försurnad urin användes till djur som myggmedel
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Rapola
kusilapsi lapsi
Ruotsi
spädbarn med blöjor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kusimato hyönteinen
Ruotsi
mask som kommer i vagga som inte rengörs från urin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuskanpalli
Ruotsi
kuskbänk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kutheinen kangaspuut
Ruotsi
i sammansatta ord, -väv
Sanaluokka
numeraali
Paikkoja
Kainulasjärvi, färikutheisesta
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kutke ihminen
Ruotsi
stimma, surra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kutkek kova siinä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kutteintua
Ruotsi
krympa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kutteintuu se väävi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuuenaijanmerkki rakennus
Ruotsi
i skogskojas tröskel el fönsterbräda inhuggen skåra markerande kl 6 på morgonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuukhainen lintu
Ruotsi
lavskrika, Perisoreus infaustus
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kittilä, Rovaniemi; Markitta
Esimerkki
Markitta: kuukhanen-
Kulttuuri taustaa sanasta
fi kuukkeli. Latin Perisoreus infaustus
Alkuperä
J. Josefsson, Birger Winsa, Liljeblad, Artimo, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-11
kuumakivi ilmaus näkymätön maailma uskonto satu
Ruotsi
hetsten
Suomi
kuumakivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, hela Tornedalen
Esimerkki
Jumala laskee kuuman kiven pääle jos lapsi eli raavas tekkee jotakin pahhaa eli valehtellee. Lapset kattoit taivasta jos tullee kiviä-.
Kulttuuri taustaa sanasta
Talesättet kan ha kommit av att någon verkligen sett en meteorit falla och hittat den heta stenen på marken. Uttrycket förekommer över hela Tornedalen.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-29
kuumentaa
Ruotsi
uppvärma
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuuraharja hevonen
Ruotsi
häst med gråvit man
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa liinakko, liina-, hamppuharja
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
kuurhauttaa
Ruotsi
skura hastigt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuusenjuuri puu
Ruotsi
granrot
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuusenkanto puu
Ruotsi
granstubbe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuuteli ruoka
Ruotsi
talgklump
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, sanothan kuuteliksi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kuutti metsästys
Ruotsi
pil
Suomi
nuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vittanki.; Vittanki, Parakka, Kainulasjärvi, Pitkin
Esimerkki
Vittanki: jouhtin kuutti. Parakka: mie ninku kuutti väävin taat. Kainulasjärvi: Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuuttipyssy.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-10
kuuttipyssy metsästys lapsi leikki
Ruotsi
trägevär med slangbella i änden
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Pitkin
Esimerkki
Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Kulttuuri taustaa sanasta
för pojkar
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-10
kylki keho luonto puu
Ruotsi
sida (kropps-, bergs-, träd- etc)
Suomi
sivu, kylki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, Kätkäsuanto
Esimerkki
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka: fläski kyljittem päältä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kylkivisa puu
Ruotsi
masur på björkstam (finns tre typers masur)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kylmetys: kylmetyksisä luonto
Ruotsi
fryset tillstånd, förfruset
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, hamheet kylmetyksissä
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28