Kittilä: rämes sulla on silmässä rämettä, jollakin kun om pahhaa vettä päässä, niin tullee räämettä silmhin. Kittilä: räämä. Rovaniemi: räämä. Kuolajärvi: räämä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans räme. Silmässä oleva rähmä, vfi, räämä, rääme (vf och Kainulasjärvi) , rähmä, rähme (öf) 'ögonvätska, skrufs etc'. Deskr ord.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Liljeblad, Artimo, Sipola.
Pannu muistiin Virpi Ala-Poikela
Rovaniemi, [kovassa influenssassa ja nuhassa olevalla] silmät räämi ja nokasta [valui] semmonen keltaner räkä Rovaniemi, silmät räämivät [= silmiin tulee rähmää]
Kittilä, eipä sielä pääsep palijo kulukemhan, sielä or rääsikköä, se on niin paha rääsikkö, että siitä ei voik kulkea Rovaniemi, rääseikkö [= raivaamaton metsä tai suomaa, jossa on pensaita, risuja ja kaatuneita puita], Inari rääsikkö, paikoin rääseikkö
Rovaniemi, vieläkös se or römpäsä teäm palvelia, Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, siinäki tanssathin kokonainer viikko römppää
Kulttuuri taustaa sanasta
Rovaniemi: Tjänstefolkets frivecka (jfr. römppäviikko) fr.o.m. 1 november. Pigor och drängar genomförde morgonsysslorna 1/11 men därefter förberedde de sig inför friveckan som innehöll bl.a. dans (römppätanssit). Palvelusväen vapaaviikko marraskuun 1. päivästä lähtien. Tämän päivän aamutyöt tehtiin vielä, mutta syötyä sekä piiat että rengit valmistautuivat lähtemään liikkeelle. Römppäviikon aikana pidettiin römppätansseja taloissa pientä tanssijoiden keskuudesta kerättyä pirtin ?praktia vastaan. Erikoinen pelimanni palkattiin soittamaan. Römpälle lähtiessään hyvät piiat saattoivat saada emännältä evästä kotimatkalleen ja kotiintuliaisiksi, mutta Savon päivällisiä vastaavia eväitä ei täällä tunneta. Silloin [1/11] se rinnus katkiaa, sanoivat palveliat ennen.
Rovaniemi, rönnön turkkia se [henkilö] paikkas, ei auenu suu että olis meile mithän sanonu, Rovaniemi, se [lapsi] rönnönturkkia paikkaa, ei puhunu mithän, rönnönturkkia paikkas koko ajan ku mie kävin siinä