MEÄN SANA
kaivin
Ruotsi
redskap för att gräva med
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Artimo
kaivo
Ruotsi
grävd brunn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo, Kemi, Kittilä, Ruija, Rovaniemi, Täräntö, Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Räsänen
Ruotsi
man som finner vattenådror med grenklyka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
kaivonsija
Ruotsi
brunnsplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Ruotsi
plats där ren gräver efter renlav
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Inari, Turtola, Muonio, Kolari, Enontekiö, Ylitornio, Enontekiö, (ylheinen), porot on kaivoksella
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Itkonen
Ruotsi
gryning annalkas
Suomi
aamu sarastaa, koittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: päivä kajastellee, jo jo pittää meäl lähtiä.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
fiskmås; tretåig mås
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Jyykeä, Kittilä, Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Parakka, Kainulasjärvi, Vittanki, Vettasjärvi, Kolari, Alatornio, Ylitornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. fi kalalokki, harmaalokki, pikkukajava Latin Larus canus, gråtrut, Larus argentatus, Rissa tridactyla
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok, I. Tuovinen, Syrjänen, Airila, Syrjänen, Rapola, Liljeblad
Ruotsi
molnfri himmel mellan omgivande moln
Suomi
pilvetön taivas pilvien välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Inari, Kompelusvaara, Jellivaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Inari, Kittilä, Kompelusvaara, Jellivaara: kajoksesta kaiken päivää sattaa. Meän kieltä 1986: ja kajoksesta korkeimalla taivhaala kaiken päivän sattaa 1198
Alkuperä
Airila, Sirkka, Itkonen, Isoniemi, Artimo, Pekka Nikupeteri.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
(regn)moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
sadepilvet hajoavat ja aurinko alkaa välkkyyn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki?, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
snorunge, barn, lillgris
Suomi
kakara, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Kompelusvaara, Jellivaara
Esimerkki
Kompelusvaara, nuoita kakaroita on niin paljon Meän kieltä 1986: ja kakara nukku Kreetta hymyilee ittekseen Vai 328. Jellivaara: poikakakara.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa palje, vekara, sikiö nedl.
Alkuperä
Airila, Liljeblad, Artimo, Hämäläinen, Nikupeteri, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
kakistella
keho
Ruotsi
harkla, hosta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
Ruotsi
litet bröd, liten brödkaka
Suomi
leipäkakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kompelusvaara, Jellivaara.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: akka oli kakkoa leipomassa, anto mulle kakon, kakon mi annon koiraselle.
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Syrjänen, Liljeblad, Hämäläinen
Muokattu
2013-04-21
Ruotsi
litet bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
körkälke, tävlingskälke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Mäkelä, Turunen
Ruotsi
två
Sanaluokka
numeraali
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jellivaara, Jellivaara, Svappavaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, olen kahen vaiheela; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, suutun, että mie sen kaheksi katton
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Artimo, Paloheimo
kaksikertanen
Ruotsi
dubbel
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo, Artimo
kaksikuorine/n/
ruoka
Ruotsi
tvåskiktat
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
bröd
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Syrjänen, Hämäläinen
kaksilaita
vene
Ruotsi
båt med två bord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
duglig, ypperlig, prima
Suomi
kelpaava, hieno, hyvä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja; Raisinvuono, Rovaniemi, Kittilä, Kemi
Esimerkki
Raisinvuono, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kemi: Ei se taija kaksista olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jyykeä: Ei se ole kaksista. Ei käytetä sen pusiitiivisessa merkityksessä. Ei sanota ette se on kaksinen, kun jellivaaransuomessa. Vertaa kakksi.
Alkuperä
Paloheimo, Meriläinen, Anthoni, Aejmelaeus, Rapola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-10
Ruotsi
häst med två olika hårfärger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo
Ruotsi
tjock person med dubbelhaka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
häst med tjock nacke och till synes två senor
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotsi
fisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Simo, Kuolajärvi, Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Jyykeä, Vesisaari, Vesisaari, Enontekiö, Jukkasjärvi, Vittanki, uipi niinkun kala; Jukkasjärvi, Killinki
Esimerkki
Jukkasjärvi, hauki on lykky kala Killinki5, part sg kalloo
Kulttuuri taustaa sanasta
katto kapa, moukku, tarkempia tietoja CD:ssä.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Syrjänen, Rapola, Artimo, Paloheimo, Liljeblad, B. Winsa: o