Tulokset

manhonväki hautajaiset näkymätön maailma
Ruotsi
andeväsen som lever i stenröse, föregår avlidna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
onnenlintu näkymätön maailma lintu
Ruotsi
lyckobringande insekt, fågel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, (tuonenkoira) se on yhtä ku ampiainen onnellintu jos se näin pirtissä lentää. Ja harmaja hämhäkki
Alkuperä
Kätkäsuanto, pääkstiitiäinen on kanssa onnellintu (mettämiehele hyvvää saalista) Parakka, se oon onnenlintu pääskynen ja kaikki pikkutiaset. Pannu muistiin I. Tuovinen
palvoselo näkymätön maailma metsästys
Ruotsi
fångst som man fått av att betjäna en avgudabild
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Harvinainen
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (ei harvinainen)
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
para näkymätön maailma
Ruotsi
en av nåjd skapad fågel, lyckobringare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
pato kalastus näkymätön maailma
Ruotsi
pata, laxpata, fiskepata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birkestrand, Ruija, Rovaniemi, Pajala, Parakka, Karunki, Kukkola, Kolari, Aareavaara, Järämä, Ullatti, Soutujärvi, Skaulo, Hakanen
Esimerkki
Birkestrand, Ruija, Rovaniemi, Pajala, Parakka, Karunki, Kukkola, Kolari, Aareavaara, Teikoniemi, Järämä1, Järämä2, Ullatti2, Soutujärvi-Skaulo2, Hakanen3, lohipato
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä. Det var mycket viktigt att äta den första fångade laxen snarast. Karsina-, korva-, lana-, lohi-, made-, nahkiais-, ranta-, tulva-, poikki- ja varpuverkkopato. Kukkolakosken paon osia ja siihen liittyviä sanoja: niskapato, kylänpato, isoveroset, pikkuveroset, patoisäntä, koski-isäntä,sölkä, sölänjalat, pultti, pollari, vittajalkapari, heitto, nye, heitonjalka, prööti, prööty, leippo, lananreikä, lana, perävaaja, peräsauvon, säylä, kaljuvaaja, hankki, vempele, lippo, harkka, kurkkuvaaja, porthaat, vittajalkaparit, vittajalka, kuljuvaaja, varpu, mari, kaski, rinkkilö, perävaaja, kuristuskeppi
Alkuperä
Simo, Raisinvuono, Kemi Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979. Pannu muistiin I. Tuovinen, Valonen, Räsänen, Kaarakka
puu näkymätön maailma puu
Ruotsi
träämne
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, juoksevat hyötypuut, männyt?mutta räkäpuu on oksanen ja paha lahoamhan?ylikuussa hakattu puu on luempi lahoamista vasthan
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
ulvoa näkymätön maailma
Ruotsi
yla
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka, i den riktning som hunden ylar kommer dödsbud , gäller ej lapphundar, enligt sagesmannen, Kompelusvaara ulvooki harvotellen, tietää ikäviä, minnek käsin se kattoo sieltä tullee jotaki ikävää
urpiainen lintu näkymätön maailma
Ruotsi
sparv
Suomi
varpunen (Acanthis linaria)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kuolajärvi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, kun urpiaiset pakkaavat kevättalvella noin huonetten ympärille, niin tullee nöyrä uosi Kittilä, kevhäilä kun net tullee tännek kartanhon, sanothan että tullee kylmä kevä, syyskesälä kun net parveilevah ja jyriseväh, pahhaa säätä
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Liljeblad, Isoniemi
kupata näkymätön maailma shamaani lääke
Ruotsi
tappa blod med horn, koppa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Masunti, Parakka, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
noita, utförs av botare
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Pannu muistiin I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo
luontokappale näkymätön maailma eläin
Ruotsi
naturligt djur (husdjur)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Alatornio, Kompelusvaara, niinkö järjettömät luontokappalheet; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, anna lemmettä levätä minul luontokappalhenni (siunaus uuessa navetassa)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Häll, Kaarakka, Artimo
multasäkki näkymätön maailma shamaani
Ruotsi
säck med mull från kyrkogård som används av nåjd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, kaikki net on siinä säkissä, kalmalaiset niissä mullissa? ruuhmiin nenäsormi oli nimetön sormi pittää olla siinä multasäkissä. Sitä net sitten panevat sitä multaa sillä kuolheen sormela juomhaan ja panevat pirut menemhän (toisheen imhisheen). Eikä niitä mihinkhän saa heittää, net menevät yhtä kenheesseen, jos net irti pääsevät...mutta ei osanukhaan... ja s oli piruissa lopun ikäänsä. net pystyit hänheen sillon ku hään näki sen sormisäkin ja pölästyi. valkeina joukhaisina net enimpäin tulit. ja se on lapsissaki vielä ne pirut (misslyckades med nåjdkonsten och fick själv jävlarna som förs över till nästa generation).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
mörkö näkymätön maailma
Ruotsi
fult väsen, vålnad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä
Esimerkki
Kemi Kemi, Kemi, Kittilä, mie näin mörkön
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mörö, pöpö
Alkuperä
Pannu muistiin Paavola, Miettinen
vikla, viklo lintu näkymätön maailma
Ruotsi
snäppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, viklo ku alkaa koasti laulamhan se tietää saetta, Kittilä, vikla loikottaa, pohjaset tulevat
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
Petronella näkymätön maailma
Ruotsi
första juni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Petronelladagen var en märkesdag
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
haltia lainasana-saame joulu etnisyys näkymätön maailma
Ruotsi
tomte, underjordiskt väsen
Suomi
haltija
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans haltija. Birger Winsa: Jag är sannolikt den enda levande människa som träffat en same/människa som pratat med och sett en livs levande tomte. Den levande tomten utan navel som var Jenny Nyströms förebild finns i Tornedalen. Samerna levandegjorde via Nyström bilden av en tomte. Böndernas hustomtar är gråa men korta som äkta tomtar, som inte har navel, lärde mig min dotter. Lyft på skjortan om ni vill kolla på äkthet. 1985 intervjuade jag Sannan Jussa i Narken, Pajala som var född i en lavvo, kåta. Ni vet nog inte vad lavvo är. Det är ett tält, indianernas teepee. Han föddes i tältet mitt i skogen 1895. Han var från födseln nästan ett med naturen. Föga skillnad. Först i vuxen ålder började han bo stadigvarande i ett hus. Nomad till dess som bara kunde samiska och finska. 1985 berättade han för mig om sitt enda möte med äkta navellösa tomtar. En midsommarnatt väckte de honom i skogen när han sökte efter sina renar. Han sov vid en lägereld. Jussa/Johan var raijo, ansvarig för samebyns alla renar, Mestos sameby. Paret frågade vart stigen bär. Jussa berättade och frågade var hans renar är. De visste och berätta att de var vid en myr. De var ett par, en vacker ung kvinna och ung man (tonåringar) i röda kläder, ca 150 cm långa. Mycket trevliga, ödmjuka och snälla. I mitt språk meänkieli kallas de för haltia, liksom i samiska. De är även skogens och naturens väktare. De är snälla bara om du är snäll med naturen och följer dess regler. När Jussa såg mitt lite skeptiska leende blev han sur: - Tror du att jag som 90-åring som strax skall dö berättar sagor för dig. Jag berättar vad jag sett och hört. Du skall inte flina över mina erfarenheter! Jag ångrade djupt mitt skeptiska leende. Har ofta tänkt på vad naturmänniskan Jussa sett, erfarit med sina sinnen och hört. Jussa fann sina renar där tomtarna hade beskrivit!
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-17
johaneskylmä näkymätön maailma
Ruotsi
midsommarfrost
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
lohikäärme näkymätön maailma kalastus
Ruotsi
gigantisk orm (myt)
Suomi
lohikäärme
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lohikäärmheestä se kansa om puhuttu: se ov vetäny kolmanen osan taihvaan tähistä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vanha mato. Fonns bla i norska fjordar som gör att man inte vågar fiska i dessa.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paavola
Muokattu
2013-05-06
luolanpohja näkymätön maailma uskonto eläin
Ruotsi
stor orm, modersorm
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, niin nep piit että s oli käärmheitten emä, se luolapohja, emäkäärme, jonka Heikkavaina oli tuossa vuomala nähny, jok oli niinku housun sääri ja silmät niinku lamphaala
Kulttuuri taustaa sanasta
delvis religiös term
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
lupposelkä puu näkymätön maailma luonto
Ruotsi
nordsida i tall
Suomi
männyn pohjaspuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: päreppuuksi kattoa lupposelän männyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Som är beklädd med skägglav.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
läksy lempinimi/haukkumanimi ihminen näkymätön maailma
Ruotsi
traderad kunskap
Suomi
peritty tieto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Vanhaa
Esimerkki
Parakka: se on vanhaa läksy ett jos helatorstain vyönä ampuu, se korttaantuu pyssy (parenthaan hiilelä).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-06
mookata satu näkymätön maailma
Ruotsi
slå ihjäl
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka, Sammakko
Esimerkki
Parakka Parakka, varis se kerran viekotteli sammakoa maale, tule kultasolki maale. En tulke sie minun mookkaat. Tule vain maale en mookkaa. Jos mie sinun mookkaan multa silmänin haljetkhoon.ja persheenin revetkhön. Se tuli sammakko, varis söi sen. Mitäs paskan valasta
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
pääsiäisämmä näkymätön maailma hautajaiset
Ruotsi
påskgumma
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Jyykeä, Vesisaari, Kittilä, ku varhain tullee pääskynen se tietää etät tullee pohjanen
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, vertaa rulli, akka, ukko, (yssnade på deras ljud under påsknattne i en trevägskorsning el på dörrtröskeln till ett hus som flyttats två gånger, olika ljud olika förväntade händelse, fiolspel=bröllop, psalm=begravning etc
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Artimo
Mikkeli/n aika näkymätön maailma
Ruotsi
Mikaelitid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin 2006-02-12 Lars Lampinen
kansihäkärä näkymätön maailma luonto sää
Ruotsi
dimma som ett lock på marken
Suomi
laaja sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: helmikuussa ku nousee kansihäkärä, pakkanen tullee.
Kulttuuri taustaa sanasta
uppkommer efter jultid
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04