MEÄN SANA
Ruotsi
Samlingssjön, Suparsjön, Partysjön
Suomi
Jukkasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Ortnamn i Kiruna. Från nordsamiskans ohkkeras, ohkkiras jaure, menar Elias Viippoka. Juhkka är att supa, festa på samiska. Därav Jukkasjärvi. Juhkkajauri är Suparsjön, enligt källan Isak Herman Fjällborg och folketymologin. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_jukkasjarvi.mp3
Alkuperä
Elias Viippola, Isak Herman Fjällborg född 1895..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-20
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Jänkkämella
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985.
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
Ruotsi
låta renflock följa ledare, spår
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Turtola, Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
snor, snorkuse
Suomi
räkäpallo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Ev. samiskt inlåningsord. Även i malmfält-svenskan; "En gålla i näsan"
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Ruotsi
ej bärande snötäcke, tunn skare
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Inari
Esimerkki
Inari: ylheinen: Inari on taas niim moranen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
Ruotsi
beordra med penningmakt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kyllä se rahaäskällä saa.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame?
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
Muokattu
2013-04-21
Ruotsi
dyster, ödslig, kuslig, hemsk, förfärlig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vesisaari, Vesisaari, Sodankylä, Sodankylä, Kemi, Vesisaari.; Inari
Esimerkki
Inari: viston suuri. Inari: sielä oli visto olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Förstärkningsord.
Alkuperä
Pannu muistiin Koskimies, Paloheimo, Itkonen, Tuovinen, Syrjänen, Anthoni, Liljeblad
Muokattu
2013-04-18
Ruotsi
koagulerad renblodsklump
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
jätte; övernaturligt väsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-21
Ruotsi
färdas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: lähethään vuolhkimhaan taas.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
Muokattu
2013-04-20
Ruotsi
verka för att ren/flock följer ledare, el spår
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö, Muonio.
Alkuperä
Pannu muistiin Tiesmaa
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
gunga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame?
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
mager, uttröttad rentjur efter brunsttid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame?
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-19
Ruotsi
smyga, tassa
Suomi
hiipiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: hirvimiehet naakivat hirven perässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Saameksi njáhkat, suomeksi hiipiä.
Alkuperä
Pannu muistiin Pirjo Unna-Kaarina Paavalniemi Rovaniemi, finska Tornedalen
Muokattu
2013-04-20
Ruotsi
klyfta, ravin
Suomi
rotko, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
vagga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi, lapin sana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto komsio, < saame.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
Ruotsi
kärl
Suomi
astia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen, < saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
Muokattu
2013-04-19
Ruotsi
kölddimma, dimma under stark kyla
Suomi
pakkas-sumu, jäätävä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
upphöjning på myr, myrsträng
Suomi
pounu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: pounikoita myöten kuljethaan poikki vuomia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaarto, penkere, pyörtänö id.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-19
Ruotsi
dimma som lägger sig som ånga på nätter efter en varm sommardag? dimma efter ren? dimma vinter och höst
Suomi
sumu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kätkäsuanto, ei näek kauas, on umua, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kolari, Jukkasjärvi, Vettasjärvi, Täräntö umu nousee ilmhaan, dimma som stiger ur sjö eller tjälfrusen mark
Alkuperä
Ante Aikio.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
Ruotsi
mager, uttröttad rentjur efter brunsttid
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-19
Ruotsi
innehåll i renmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-19
Ruotsi
mata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lappalaisekki ei ne ruokik koiria, ne lakittava, ämmä istuu vieressä keppi käessä ja kattoo että ne eiväs saa tapela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Samiskt lån?
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-10
Ruotsi
ovanpå varann
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: ahkiot om polkussa (toinen ahkio toisen päällä).
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-20