Tulokset

sau, sau'u ilmaus kalastus hautajaiset näkymätön maailma
Ruotsi
rök
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä, jokham panemma sauvua? [= joko teemme savun oven eteen sääskien karkoittamiseksi?] Jyykeä, se tehthin sauvun (savvu) merenranthan [merkiksi vuonon vastapäisen rannan a??jamille, että saita on liikkeellä, jotta nämä tiesivät tulla nuotanvetoon] sillon tuli lähtö miehille, Kemi, Sodankylä, Kuolajärvi, Sodankylä sauta, Kemijärvi, Rovaniemi tulukaapas kahtomaan, kun tuosta pellinreijästä tulee sauta, Sodankylä, Inari sau, sauvu, Vesisaari, Rovaniemi [savupirtissä oli] lunkku, josta sauta löysäthin, Rovaniemi, Kittilä sauvu, se vettää sauvuja [piipusta], Kittilä savvu, savvu vain näkyy, Kittilä sauvvu
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi savu, lehmänsavu, pieni savuava nuotio, jonka ääressä lypsetään lehmät, aikaisemmin, kun ei ollut kesänavettoja, oli tapana sytyttää tarhaan savuja; myöskin poroaidoissa on toisinaan räkän aikana käytetty savuja; savu tehdään rill/koista ja lastuista sekä sytytettyä peitetään turpeilla tai mullalla
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela, YOiva Arvola. Pannu muistiin Lampinen, Kaarakka, Kena, Liljeblad, Leino, Meriläinen, Turunen, Itkonen, Tuovin
suomensukki leikki ilmaus
Ruotsi
pekfinger (lekf)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa peukalopukki
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Liljeblad, Artimo
tosi ilmaus
Ruotsi
väl, nog, säkert
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, ei se oikein tosi kouvvaa ollu """""""""""""""""""""""""""""""Rovaniemi, tottapa se siittä hajusta johtuu se sanamparsi; totta se syöpi semmosia ruokia viimeksi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Artimo
tuhka näkymätön maailma jellivaaransuomi ilmaus puu
Ruotsi
aska
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Täräntö, oli miestä ku tuhkaa? Sieppijärvi, ja kuumala tuhkala kyyvittit niiät pois (manalaisia)
Kulttuuri taustaa sanasta
i Nattavaara tuha, partitiv tuhia?
hoornathiin uskonto ilmaus
Ruotsi
åt pepparn, åt skogen
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Se asia kyllä meni aivan hoornathiin..........
Kulttuuri taustaa sanasta
När man misslyckas med någonting
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
hätä, ei ole hättää ilmaus
Ruotsi
nöd, fara, brist, det är ingen fara å färde
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
kappalheen matka ilmaus
Ruotsi
kort sträcka
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. vähän matkaa
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
karva keho ilmaus
Ruotsi
pälshår, könshår, hår i armhåla, ögonbryn, på hud
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Parakka, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Parakka, siin on karvajjako; Parakka
Esimerkki
Parakka, karvan se kyllä nosti
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hämäläinen
kirkkoreki ilmaus uskonto
Ruotsi
kyrksläde
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Simo, Kainulasjärvi, Kemi, Rovaniemi, ei se ollu kirkkoreki juuri äijäkhän (komea)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Aejmelaeus, Räsänen
lujan takana ilmaus
Ruotsi
satt hårt åt
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kyllä se oli lujan takana ennen kun saima.
Alkuperä
Birger Winsa.
massi ilmaus
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara taulaa hai ja massil löysin sano Jouni ku tyttäriä pyysi ja sai toisen ku meinas
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
olla väärälä kelkala ilmaus
Ruotsi
vara på fel spår, gå vilse, gå i fel riktning, tänka i felaktig riktning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, teki minut väärälle kelkalle
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
pahankirfhenjatko ilmaus
Ruotsi
grälsjuk, elak person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen
penni lainasana ilmaus
Ruotsi
penni
Suomi
penni
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Hän ei antanu potnam penniä. Luulen laina: Got no penny.
Alkuperä
Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-11-09
pii ilmaus
Ruotsi
gaffel i hötjuga, pinne i räfsa, tapp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Ylitornio, Kätkäsuanto, Rovaniemi, Kemi, Simo, Jyyke- Jyykeä, Raisinvuono, Vesisaari, Simo, Simo, Sodankylä, Sodankylä, Kittilä, Sodankylä; Kätkäsuanto, Täräntö, Ylitornio, Kittilä
Esimerkki
Kätkäsuanto, Täräntö, Ylitornio, meni piinen tekhoon Kittilä, musta ku pii
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Artimo, Kaarakka, Tuovinen, Liljeblad
pii ilmaus
Ruotsi
gaffel i hötjuga, pinne i räfsa, tapp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö, Ylitornio, Kätkäsuanto, Rovaniemi, Kemi, Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Vesisaari, Sodankylä, Kittilä
Esimerkki
Täräntö Täräntö, Ylitornio, Kätkäsuanto, Rovaniemi, Kemi, Simo, Jyyke- Jyykeä, Raisinvuono, Vesisaari, Simo, Simo, Sodankylä, Sodankylä, Kittilä, Sodankylä
Alkuperä
Kätkäsuanto, Täräntö, Ylitornio, meni piinen tekhoon Kittilä, musta ku pii. Pannu muistiin Syrjänen, Artimo, Kaarakka, Tuovinen, Liljeblad
pitkänen luonto uskonto länsisuomi satu ilmaus
Ruotsi
åska
Suomi
ukkonen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo, Vesisaari, Rovaniemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: s oli pitkäsenilmala sanonu että jo taas jauhaa ylitalonfaari kryyniä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pitkänen s 'åskväder' (Paunonen 1987:219). Ordet har sannolikt spridits med kristendomen. Bibeln 1776 används fortfarande av laestadianer: Matt. 28: ".. istui sen päälle. 3. Ja hän oli nähdä niinkuin pitkäisen tuli ja hänen vaatteensa olivat valkiat niinkuin lumi." Ja Matt. 24:"27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus." Birger Winsa: I Kainulasjärvi sa min mamma att man skulle stänga fönster och dörrar när det mullrar. Dragvinden kunde dra blixtar in i huset. Hon sa även att man inte skulle sitta nära ett eluttag. Kulblixten följer elkabel och far ut via eluttaget. En i Järvi dog på det sättet. Min mor såg som barn en kulblixt riva ner elkabeln i Mäkihemmet. Ingen dog. Henrik Micael Kuhmunen: Min mor sa alltid till oss att släcka elden i kåtan när det var åska. Det var farligt..
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Tuovinen, Artimo, Aimo Palovaara.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-21
vuotaa ilmaus
Ruotsi
blöda, läcka
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, minussa on niin kova yskä että nokka vuotaa, Rovaniemi, Rovaniemi, vuotaahan se välistä aika laila
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Hämäläinen
ilmijärvenä ilmaus
Ruotsi
som en hel sjö
Suomi
täytenä järvenä
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
jalkavesi ilmaus
Ruotsi
kaffe på fat
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, se kaataa jalkaveen joka pannee kahvia yli kupin laijan, Kainulasjärvi, jalkavesiä kaataa (kaffia fathiin)
Kulttuuri taustaa sanasta
lekf
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
kaatua ilmaus
Ruotsi
ramla omkull, falla, vikas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Jellivaara, Kainulasjärvi, ittek kaaum penkilloukhoon ja nukuin; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, jos maito kaatuu (piti sanoa), no s-om maasta tullu jos se maaham mennee
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Artimo, Anthoni, Paloheimo
korvantavusta keho ilmaus
Ruotsi
hud bakom öra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, ei ole vielä korvantaustakhaan kuivanheet
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
näilä näkymilä ilmaus
Ruotsi
från denna horisont, ur denna synvinkel
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pajalan raatiussa, Leif Pekkari, 100223
Alkuperä
Pannu muistiin 2010-02-23 Birger Winsa
paskahammas ilmaus
Ruotsi
mjölktand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä Kittilä, hyi paskahammas rautahammas sijhaan (ja viskata löysänheen paskahamphaan kiukhan taka)
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad