Tulokset

hukti luonto jellivaaransuomi astevaihtelu lainasana-saame työ
Ruotsi
sved, svedjeplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Haakuhuktijänkkä
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
hulku jellivaaransuomi kotitalous työ
Ruotsi
slana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-07
höösmanni kalastus mies työ
Ruotsi
fiskebåtens förman/kapten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen, Ruija
Kulttuuri taustaa sanasta
Syftar i huvudsak till Ruija. ”kalastusveneen päämies Ruijanmerellä” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
jänkänniitty työ luonto
Ruotsi
myrslåtter
Suomi
suoniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-03
kaira jellivaaransuomi rakennus lainasana-saame työ
Ruotsi
kil
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kairavuoma
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
kalhot eläin kotitalous työ
Ruotsi
halmsmulor av kornstorlek
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornedalen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
kalso työ
Ruotsi
dålig, slö (om exempelvis en yxa)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kalsojärvi
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
kaskenviljelys kotitalous työ
Ruotsi
svedjebruk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Finska Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet användes mest på den finska sidan av Torneälven.
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
kauhpa jellivaaransuomi työ
Ruotsi
affär, butik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-08
kekspertti lainasana työ ihminen kirjakieli
Ruotsi
kexpert, påhittig person
Suomi
kekseliäs henkilö, kekspertti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkielen
Esimerkki
Ekspertti tutkii, kekspertti keksii. Kekspertit keksivät esimerkiks meänkielen gramatiikkaa eli kielioppia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nytt ord i meänkieli. Experten undersöker, kexperten hittar på, t ex meänkieli grammatik, dess stavning och fonologi. Jfr rasifieerinki, porstuasuomi, rajarasismi etc.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-01
kellonreisin eläin kotitalous työ
Ruotsi
läderband för koskälla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
“sama ku kellonkannin” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
kilvo jellivaaransuomi lainasana-saame työ
Ruotsi
sådd, såning, plats där man sår
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kilvokielinen. Finns även en by i kommunen som heter Kilvo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
kilvonen termi paikannimi lainasana-saame työ
Ruotsi
plats där man sår, område för sådd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
kiskominen työ
Ruotsi
uppbrytning av åkerjord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
kivijyskä työ
Ruotsi
bergsprängning
Suomi
kallioammutus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-04
klinkku: mennä klinkhuun rakennus työ lainasana
Ruotsi
gå snett (spik)
Suomi
menee väärään, vinoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Nikkari löi vasarala naulan klinkhuun. Mennee klinkhuun sanothaan jos lyöpi vinosti naulan kantaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klinkata. Svenskans klinka spik t ex i båttillverkning.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-20
knappiherra työ ihminen slangi
Ruotsi
länsman, fjärdingsman
Suomi
polisi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Knappherre är konkret betydelse. En man med guldfärgade knappar är polis.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
kolkka eläin metsästys työ
Ruotsi
klapp, ett stångredskap som användes för att tvinga ner ekorren från trädet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
koneryysy työ kotitalous
Ruotsi
utsliten maskin
Suomi
paljon käytetty kone, romu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Vanhaa
Esimerkki
Koneryysy on vanhaa käytetty kone.
Kulttuuri taustaa sanasta
Piian jellivaaransuomea. Katto ryysy.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-18
kupetsi mies työ
Ruotsi
handlare, affärsbiträde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
“kauppamies” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
kuskanpenkki työ hevonen
Ruotsi
kuskplats
Suomi
kuskapenkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-14
lehtisirpe jellivaaransuomi kotitalous työ
Ruotsi
lövskära
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
lovetkota työ rakennus jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
sametält, Klykstångskåta
Suomi
lavvo, lavvu
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
mahasaha työ
Ruotsi
dubbelsidig timmersåg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-04