Tulokset

maitosarvi ruoka eläin kotitalous työ
Ruotsi
mjölkhorn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
När modern var ute på slåtterarbete så matade de äldre syskonen de yngre med välling eller mjölk som hälldes i mjölkhornet.
Alkuperä
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
merinuotta kalastus työ
Ruotsi
stort nät; havsnot
Suomi
merinuotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Esimerkki
"(sillä) oliki merinuotta niin isoki ette sillä sai aina paljon kalaa"
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-12
mettäpuulaaki jellivaaransuomi työ
Ruotsi
skogsbolag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Söderström. Sirén, K. (1985). Sanningen om Liikavaara-Frans. Malmberget.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-19
moska ruoka eläin kotitalous työ
Ruotsi
dravel, tilläggsfoder åt kor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
museros työ jellivaaransuomi
Ruotsi
krossning
Suomi
murskaus
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Esimerkki
Meni museroksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa muserus.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-04
myyta työ jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
sälja
Suomi
myydä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-06
naalo lainasana jellivaaransuomi vaate lainasana-saame työ
Ruotsi
nål
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Naalojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
naapari lainasana kotitalous työ
Ruotsi
borr, navare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
nahkaremmi työ vaate
Ruotsi
läderrem
Suomi
nahkaremmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-06
niittu työ jellivaaransuomi kotitalous
Ruotsi
slåtter
Suomi
niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-06
niittykarkea luonto työ
Ruotsi
slåttermark
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”kuivanmaan niitty, kyntämättä heitetty pelto saanut ruveta itsestään heinää työntämään.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
nuoskariepu vene vesi työ
Ruotsi
dålig båt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”huono vene. Kolarissa: luoska.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
nälkäviulu työ lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
bågsåg, timmersvans (hungerfiol)
Suomi
kaarisaha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Iänpuolela
Esimerkki
Mies virittää nälkäviulua.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betyder hungerfiol.
Alkuperä
Birger Winsa.
oluttappi alkoholi työ
Ruotsi
ölbryggning, öltapp
Suomi
oluttappi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-16
palokka luonto työ
Ruotsi
liten sved, bränna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Palokanvuoma
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-03
peltu luonto jellivaaransuomi vokaalisointu työ
Ruotsi
vall, fält, mark för odling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Alkuperä
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
penta työ vene lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
särskild motorbåt
Suomi
erikoinen motorivene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Penta båtmotormärke.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-31
piitvarji työ jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
väghyvel
Suomi
tiehöylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Lik "tiehöylä". Svenska bitvarg.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-29
pillari työ lainasana
Ruotsi
schaktmaskin
Suomi
pillari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Billari är sannolikt från engelska Caterpillar, märket.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-11
piuhti lainasana metsästys työ
Ruotsi
spjut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-30
pleuna lainasana jellivaaransuomi rakennus työ
Ruotsi
särskild skogskoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun, sydöstra delen
Kulttuuri taustaa sanasta
Mest troligt ett inlångsord från överkalixmålet.
Alkuperä
Samzelius, H. (1905). Sagor och sägner, skrock och öfvertro från finnbygder och lappmarker.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-20
plootslaakari työ lainasana
Ruotsi
plåtslagare
Suomi
peltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
pluuvibiili työ lainasana
Ruotsi
plogbil
Suomi
aura-auto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, hela Tornedalen; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Onkohän muita sanoja kun syrjätä. Aijaa laithaanko? Ennen mailmassa biililä piti syrjätä. Ja kun sanottu oli syrjäyspaikkoja. Valtiola oli paljon rahhaa ja sen takia rakenethiin hyvinki mukkasia ja törmäsiä teitä. Seurasit luontoa joka harjussa ja tievassa. Mutta kaitaset kun hevosten kuja. Vieläki jos talvenaikana tullee pluuvibiili vasthaan sillon on paras syrjätä ja laskea vauhtia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
porimestari työ lainasana
Ruotsi
borgmästare
Suomi
pormestari, kaupunginjohtaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-23