Uutisia

soikkia
Ruotsi
skutta, hoppa
Suomi
hyppiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Jänis soikkii pitkin mettää.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-02-06
kurkkuttaa ihminen
Ruotsi
käfta emot
Suomi
vastustaa, sanoa vastaan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
kurkkuttaa vasthaan = käfta emot
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-02-05
navetta uskonto rakennus
Ruotsi
ladugård
Suomi
navetta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä, Raisinvuono, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Erkheikki, Jukkasjärvi
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Raisinvuono, Jyykeä, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Sieppiärvi, Erkheikki, Jukkasjärvi: Kun kissa peniköitti navethan. Kompelusvaara: Käypi vain navetalla ei se vielä lypsämässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli tavalista ette talon emäntä joka kerta kun jätti lehmät ja pani oven kiini teki käsilä symboolisen ristin oven seinäle ja sanoi: Jesus siunatkhoon, ja varjelkhoon! Berta Winsa Kainulasjärvessä teki sen joka ilta jälkhiin lypsyn. Met lapset piimä sen kummalisena.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Miettinen, Rapola, Mattila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-31
kessusti
Ruotsi
dåligt
Suomi
kehnosti
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Kyllä meni kessusti.
Alkuperä
Bengt Pohjanensi Meänmaan Kieliraati. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-26
(mennä) kepsusti
Ruotsi
(gå) snopet
Suomi
mennä väärin
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jopa meni kepsusti. Siis esimerkiks puu ei kaatunu sinne kun piti.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-01-26
Heikka nimi sananlasku
Ruotsi
Henrik
Suomi
Heikki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Heikistä pittää olla puolet polttopuista jäljellä. Heikin päivästä puolet heinistä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lanton Heikka, Vinsan Heikka.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-25
ihistää lumi
Ruotsi
vatten som sipprar mellan snö och is
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi: Jos se ihistääpi.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-24
hyvää juhanesta lainasana ilmaus juhannus
Ruotsi
glad midsommar
Suomi
hyvää juhannusta
Paikkoja
Gällivare
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske hyvvää juhanesta.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
lanta, lantalainen etnisyys lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
svensk, finne, fastboende, icke-same (öknamn)
Suomi
lantalainen (lanta)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turistsida skapad i finska Lappland har en ordlista på nordfinska ord. https://www.tunturisusi.com/lappi/
Esimerkki
Turistsidor i finska Lappland har en tydlig åsikt om betydelsen av lantalainen: "lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen." Samernas omtyckta ÖKNAMN, i synnerhet om svenskar och finnar - fastboende icke same. Men alla lantalaIset känner inte igen den negativa betydelsen. I en del byar kan ordets negativa mening ha neutraliserats och försvunnit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa för ordet: Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Enligt Ante Aikio ett samiskt pejorativt lånord. Lanta ‘Finland (as opposed to Lapland; pejorative)’ [EXP] < PS *l*nt( (S–K; YSS 567), cf. SaaS laedtie ‘farmer, person with a fixed residence’, SaaL ládde ‘Swede’, SaaN láddi, SaaI läddi ‘Finland (as opposed to Lapland)’. The Saami word derives from Scandinavian, cf. Old Norse land ‘land’ < *landa-
Alkuperä
https://www.tunturisusi.com/lappi/, Aikio, Ante. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
korju eläin metsästys lainasana-saame
Ruotsi
björnlega, -bo utanför ide
Suomi
karhun vuode
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Karhu makkaa korhjuula kuusen alla, ei pesässä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Ante Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
kaasu lainasana-saame
Ruotsi
gas; ånga, dimma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Vesisaari.
Esimerkki
Kompelusvaara: Ilmass-on semmosta kaasua.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Aikio, Ante.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
iltti vaate länsisuomi lainasana-saame
Ruotsi
skoämne i pjäxa, övre del av sko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Vittanki, Kompelusvaara, Enontekiö, Täräntö, Parakka, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Muonio, Ylitornio, Lohijärvi, Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, iltti s 'skos tunga'= kauto ' (M Vilppula k 5044, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa, Aejmelaeus, Itkonen, Itkonen, Anthoni, Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
aava vesi lainasana-saame
Ruotsi
stort vak på sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
täkkä itäsuomi lintu lainasana-saame
Ruotsi
bröstkött på fågel
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord.
Alkuperä
Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
umu luonto lainasana-saame
Ruotsi
dimma som lägger sig som ånga på nätter efter en varm sommardag? dimma efter ren? dimma vinter och höst
Suomi
sumu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kätkäsuanto, ei näek kauas, on umua, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kolari, Jukkasjärvi, Vettasjärvi, Täräntö umu nousee ilmhaan, dimma som stiger ur sjö eller tjälfrusen mark
Alkuperä
Ante Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
vinkka länsisuomi kotitalous lainasana-saame
Ruotsi
kokhållare, rörlig trästolpe över öppen eld el spis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo3
Kulttuuri taustaa sanasta
En järnskena löpte ut från stammen där hängdes kastrullen, gick att reglera i höjd- och sidled, hål i stolpen för höjdreglering, vertaa vinsa id
Alkuperä
Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
sääriä itäsuomi näkymätön maailma sää lainasana-saame
Ruotsi
stråla synliga strålar, (sol, speciellt ljus)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Vesisaari, Kittilä: Sääriminen tietää lämmintä, Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Aurinko säärii alas.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Isoniemi, Tuovinen, Anthoni, Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
uu ruoka itäsuomi lintu metsästys lainasana-saame
Ruotsi
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu. Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin. Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita. Arto Baas Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
kaalaa luonto itäsuomi vesi lainasana-saame
Ruotsi
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
kuukkeli lintu näkymätön maailma metsästys
Ruotsi
lavskrika, Perisoreus infaustus
Suomi
kuukkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä
Esimerkki
Kuolajärvi: Kuukkeli ennustaa saalista (jahissa). Kittilä: Kuukkeli on onnen lintu. Kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka - vanhojen uskomusten mukaisesti poromies suojelee kuukkelia, onnen lintua - kuukkeli on myös sielun lintu, johon kuolleen poromiehen henki siirtyy. Lähe: https://www.tunturisusi.com/lappi/
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kuukhainen Latin Perisoreus infaustus. Seppo Leinonen: Kuukkelia sanottiin onnenlinnuksi kun ilmestyi metsässä. Yleensä tulevat nuotiolle ruuantoivossa.
Alkuperä
Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Väylänvartisten sanakirja, https://www.tunturisusi.com/lappi/. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
liikanimi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
smeknamn
Suomi
lempinimi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka; Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara: Pounakka Jouni, s oli oikein kotalappalainen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-09
säiliä
Ruotsi
värka
Suomi
särkeä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi.
Esimerkki
Rovaniemi: Päätä säilii. Kittilä: Hammasta säilii.
Alkuperä
Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-09
Hoolin pappi ilmaus
Ruotsi
person som talar osammanhängande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Tuomo Korteniemi: Hoolin Heikki (1851-1937) oli molemin puolin Väylää ristillisyyvessä hyvin tunnettu saarnamies sata vuotta sitten, kotosin Suomen puolen Karungista. Kainulasjärvessä: Puhhuu kun Hoolin pappi. Talar mycket och osammanhängande. Nedlåtande fras.
Kulttuuri taustaa sanasta
Facebook och Kainulasjärvi. Omtalad fras.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
Bekkmannin pusero ilmaus
Ruotsi
Beckmans tröja
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Sekkaintu ko Bekkmannin pusero.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelsen är oklar, men förekom allmänt längs Torneälv. Tycks ha varit en gårdfarihandlare som trasslade in sig i sina försök till att sälja tröjor.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08