Kalix älvs största bröte uppkom 1947 nedanför Mestoskoski i viken Kalsunlahti. 1,5 miljoner stockar. 82 man arbetade i 6-8 veckor för att riva den, enligt fd flottningsförman Heimer Taavola, Narken.
Kulttuuri taustaa sanasta
Elof Nordmark: Ni kanske har hört eller kommer ihåg Kalsunpato det var miljoner stockar på torra land hela distriktets flottarlag höll på och riva den en hel sommar gissar sommaren 1947 Narken K-järvi och överkalix lag var där i tvåskift. Jag hade 3 bröder som var där dom sa att dom såga och högg och slet en stock i taget i 10 timmars skift kl 6 till 6 hela försommaren det påstods att låg 4 miljoner stockar i bröten. Birger Winsa: Två-tre lag jobbade på samma bröte och hade ingen synlig kontakt med varann. Berättade Artur Winsa i Herman Henrikssons anda att man skall lägga till minst 100% annars är det inte värt att berätta. Ni som inte vet vem herr Herman från Narken var. Han kallades för Kolkko Hermanni i byn för sin dova röst. Han var även högröstad. Det skall höras när man talar, menade Herman. Han hade rest till USA en gång och då på den tiden var det få som gjort den resan. Han besökte bl a Calumet i Michigan som kallades för Kalumeeti. Hans berättelser om USA-resan innehåller allt av gigantiska överdrifter. Jag intervjudade Kolkko Hermmanni 1985. En beskedlig och försiktig man då. 20 år senare gick jag i Kolkko Hermans fotspår i Kalumeeti. Jag nästan kände Hermans ande vila över bygden. Kalumeeti är full av släktingar från Tornedalen. Lestadianismen är kanske starkare än i Pajala.
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Pojat ajoit ennen mupeetila. Nykyään harvemin. Mupeeti muoto on täysin ylheinen. Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Det finns viss evidens för att de äldsta masugnarna i Tornedalen där man redan under järnåldern smälte myrmalm och sjömalm kallades för pätsi. Men vi har ju förstås inte ordet pätsi som bevis. https://www.ltu.se/research/subjects/Historia/Nyheter-och-aktuellt/Slaggfynd-omkullkastar-historien-1.160288?fbclid=IwAR07pWh3loZBPD2rb7uC-0_FxThXwwxmeA7JgURjGFC9xdUsF3tKsRt_l3E Se även https://fi.m.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4tsi?fbclid=IwAR1yfJ4_TSt-xAQYbtgqnOrHyVyakXt8p9b-ipMq5lUD_yw7WkmrNXO8in4
Jos oli rantapatoja piti telottaa ette saa pois puut. Panthiin borria paosta pitkittäin väylää kohti. Net olit telat. Ja niitten päälä veethiin, rullathiin pölkyt väylhään.