Tulokset

jutu lainasana-saame luonto
Ruotsi
färdväg
Suomi
matkatie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jyykeä
Esimerkki
Rovaniemi. Jyykeä: ankara jutu.
Alkuperä
Rapola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-04-08
> lisää
jyrämö lainasana-saame luonto
Ruotsi
djupt ställe under fors
Suomi
hauta kosken alla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
> lisää
kieppä lainasana-saame luonto
Ruotsi
liten sänka
Suomi
pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
louthennauha poronhoito lainasana-saame rakennus
Ruotsi
sametältsrep
Suomi
laavunaru
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Tvinnad el otvinnad rep för fastsättning av kåtatyget. I särskild del av lappkåta. Tvinnad rep för samekåta.
Alkuperä
Wilma Hultén. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
> lisää
jyllä, jylläs lainasana-saame luonto vesi
Ruotsi
brant fors
Suomi
kurkkio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa köngäs
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
> lisää
koutua kala lainasana-saame vene
Ruotsi
simma
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Esimerkki
Inari: koutuukhoon se vene tuon karin ylitte.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-19
> lisää
muti vaate etnisyys lainasana-saame
Ruotsi
samekolt
Suomi
peski
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: meni että muti vilahti.
Alkuperä
Elias Viippola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
> lisää
possu poronhoito lainasana-saame rakennus
Ruotsi
kåtas bakre del, husfars plats
Suomi
possu
Paikkoja
Enontekiö, Vittanki
Esimerkki
Enontekiö: rupes lappalainen silmimhään ku vieras poshuun istu. Vittanki: tyvi aina puusta poshom päin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Vertaa posio. Lappkåtas bakre del där bara husfar får sitta. Kans posso.
Alkuperä
Wilma Hultén. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
> lisää
jokitermä lainasana-saame luonto
Ruotsi
bäcks backe
Suomi
joenmäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
> lisää
kiekerö poronhoito lumi lainasana-saame
Ruotsi
renflocks betesplats
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Inari, Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Kätkäsuanto, Lohijärvi, Kätkäsuanto, Enontekiö, Kolari, Jukkasjärvi, Lohijärvi, Muonio, Ylitornio, Turtola, Enontekiö.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: kaivattavat toisela koparala kiekerön ja syövät itte.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Där de söker vinterföda, uppgrävd snö med gropar i ett område.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tiesmaa, Itkonen, Paloheimo, Liljeblad, Artimo, Paloheimo, Meriläin
Muokattu
2013-04-11
> lisää
maalimakkara ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi poronhoito
Ruotsi
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-07
> lisää
mella lainasana-saame luonto
Ruotsi
strandnipa, av sand, eroderande brink
Suomi
jokitermä, rantamäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Kainulasjärvi, Kittilä, Inari, Jyykeä, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, Parakka, Vittanki, Muonio, Sieppijärvi
Esimerkki
Purnu, Kainulasjärvi, Kittilä, Inari, Kittilä, Jyykeä, Jyykeä, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vittanki, Muonio, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Häikiämellat: leveä suanto ja korkeat, Kaalasjoessa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Sjöström, Itkonen, Aejmelaeus, Tiesmaa, Rapola, Anthoni, B. Winsa:. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-05
> lisää
sevä lainasana-saame lumi
Ruotsi
hård vårskare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Enontekis
Kulttuuri taustaa sanasta
Lär användas allmänt i Enontekis. Jämför <a href="http://meankielensanakirja.com/sana/id/3784">hesvoshanki</a>
Alkuperä
Mikko Jokinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-04-21
> lisää
kaalaa luonto itäsuomi vesi lainasana-saame
Ruotsi
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
> lisää
onkka, unkka lainasana-saame luonto
Ruotsi
korsande myrtunga genom ett långsmalt skogsområde
Suomi
suokieleke, -niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: kaitaset jänkkäpahak ku meneväp paljoa läpi ni se on onkkurit.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
tselki keho lintu lainasana-saame
Ruotsi
fågelryggkött
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skipakuru
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame? Vertaa melki.
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen
Muokattu
2013-04-20
> lisää
kuoppararuotsa ruoka poronhoito lainasana-saame
Ruotsi
svamprot, renföda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-04-19
> lisää
vannukka kasvi lainasana-saame ruoka
Ruotsi
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
> lisää
pallas lainasana-saame jellivaaransuomi kala ruoka
Ruotsi
hälleflundra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Petsamo, Vesisaari, Rovaniemi, Vittanki, Kompelusvaara, vain Jellivaaran pitäjässä, Vittanki, Parakka.; Pajala, Jyykeä
Esimerkki
Pajala: Ahkiola kuljetettu pallasta, oli poron kuorma. Jyykeä: Pallas kasuà isoksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Hälleflundra från Norge, ca 1,8 m upp till 200 kg, enbart ett öga, vit ena sida, mörk andra.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Airila, Rapola, Artimo, Itkonen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
> lisää
pulkkuri lapsi reki poronhoito lainasana-saame
Ruotsi
barnackja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Muokattu
2013-04-21
> lisää
kiira lainasana-saame luonto
Ruotsi
kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus, Turunen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lisää
luspa lainasana-saame luonto
Ruotsi
älvutlopp, bäckutlopp
Suomi
joenalku, -suu
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
jorpakko lainasana-saame vesi
Ruotsi
vattenpöl, lerpöl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tulis kesä että sais juossa jorpakhon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesijärvi, rapakko. Saamelainen laina?
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-08
> lisää
kulju reki poronhoito lainasana-saame
Ruotsi
övertäckning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Enontekiö, Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Övertäckning på ackja.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-19
> lisää