Tulokset

kaalaa luonto itäsuomi vesi lainasana-saame
Ruotsi
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
lumehtua ihminen keho itäsuomi
Ruotsi
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tässä net huutavat että korvakki lumehtuvat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Kans lummehtua.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-27
suensammal kasvi itäsuomi
Ruotsi
björnmossa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, sudensammal s \'björnmossa?, Polytrichum commune\', östfi, endast på fi sidan; västfi karhunsammal id (K Toivianen k 5905, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
loihtia itäsuomi shamaani näkymätön maailma loru
Ruotsi
utföra nåjdkonster, besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: sielä se on loihtimassa. Kompelusvaara: jos se maataki kattoo se loihtii ni se mullala painaa ja sitte sannoo jotaki siihen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, loihtia v. läsa ramsor, sagor; praktisera spådom och folkkonst (S Vihonen k 2281, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
ähmä ihminen itäsuomi
Ruotsi
harm, förtret, ilska
Suomi
suuttumus, harmi, kiukku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: oli niin ähmishän.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, ähmä (öf, Möb, Nöb, Tär) förtret, harm, trots, ilska.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-28
kuroa vesi luonto itäsuomi
Ruotsi
frysa till is; torka
Suomi
jäätyä; kuivaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kuroa v 'frysa till is; torka'; endast i fi Ylit (H Tyyni k 4729, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
lientää näkymätön maailma luonto itäsuomi
Ruotsi
bli hastigt molnigt som blir allt tjockare och täcker hela skyn, och regn följer ofta
Suomi
vahvasti pilventyä ja alkaa sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi; Kittilä, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, Vittanki, Vesisaari
Esimerkki
Kittilä: se lientää, saet tullee Enontekiö. Ylitornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Vittanki: taivas lientää. Vesisaari: taivas lientää saetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, lientää v 'bli molningt' (P Silvola k 2936, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Sipola, Isoniemi, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
haamuta itäsuomi
Ruotsi
insamla, samla girigt
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, haamuta v \'insamla, samla girigt\'; endast nordfi, Sydösterbotten och sydöstfi (SMS k 1043).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
hammaspuu kangaspuut itäsuomi
Ruotsi
del i vävstol
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammaspuu s \'del i vävstol\'; främst östfinsk (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
hanhi/i/ lintu itäsuomi
Ruotsi
gås
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hanhi:hanhin s \\\'gås\\\'; hanhi id allmänfi (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
kura itäsuomi lempinimi/haukkumanimi slangi vasen
Ruotsi
vänster
Suomi
vasen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, kura s enbart Kolari östfinsk 'vänster' (Kyllikki Rantala k 6124, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
hammaspuu kotitalous itäsuomi reki
Ruotsi
redskap vid slädtillverkning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammaspuu s \'redskap vid slädtillverkning\' (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
hete luonto itäsuomi vesi
Ruotsi
kallkälla; vattenpöl i myr
Suomi
lähde; suosilmäke, lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, hete s 'kallkälla; vattenpöl i myr' (E Palo k 3468, SMSA; SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
katve termi itäsuomi
Ruotsi
skugga, skydd, vindskydd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kalve katve skugga, lä; LS PerP kalve, IS katve
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
kuuruta leikki ihminen itäsuomi
Ruotsi
spionera, tjuvtitta, spana obemärkt
Suomi
vakoilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
Meilä kuuruthiin syksyn aikana. Meilä sanothiin niin. Met kuurusimma pimeässä iltakauet. Spiuneerata siis... jos sitä haluaa syysiltoina kuuruta niitä jokka kulkevat siutti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, från Ladogas stränder enlgit SMSA.
Alkuperä
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Kyyttikirja. Förf. Inga - Britt Uusitalo, sidan:47. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-16
liete luonto itäsuomi
Ruotsi
jordlager, fin sand, lera, på strand av vårflod,sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kemi, Arpela, Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi,. Sodankylä, Kemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kittilä: veen kulettama liete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, liete s 'lera som vattenström har transporterat'; endast i fi Karunki (R-L Jutila k 3040, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Räsänen, Kaarakka, Kena, Sipola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
nihki itäsuomi
Ruotsi
alldeles
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, nihki ad \'alldeles\'; endast fi Alat (Ruoppila 1967:k 88).
Alkuperä
Pannu muistiin 2009-12-29 Birger Winsa
mie ihminen itäsuomi
Ruotsi
jag
Suomi
minä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Men används inte längre i ryska Karelen.
Alkuperä
Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
limsiö luonto itäsuomi
Ruotsi
flatsten
Suomi
litteäkivi
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, limsiö s 'flat sten'; västfi 'flinta, eldsten, kvartssten m fl' (E Talvila k 3009, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
muoska lapsi itäsuomi
Ruotsi
barn, unge
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
pottu lainasana ruoka itäsuomi satu kasvi sananlasku
Ruotsi
potatis
Suomi
peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Alatornio, Ylitornio, Sieppijärvi, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä, Simo, Alatornio, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kemi
Esimerkki
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Alkuperä
Nirvi, Syrjänen, Hannula. Tapainen, Rapola, Liljeblad, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-02
rantasipi lintu itäsuomi
Ruotsi
drillsnäppa, Actitis hypoleucos, större strandpipare, Charadrius hiaticula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa liro, sipi, finska rantasipi, tylli, östfinska, rantasipi s \\\'strandpipare?, spec småfågel\\\'; västfi rantaraukkonen, rantaraukka, rantatilleri m fl id (K Toivainen k 5593, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Liljeblad, Artimo
haipakka itäsuomi
Ruotsi
hög fart, bråttom
Suomi
kova vauhti. östfinska, haipakka ad 'bråttom, hög fart'; endast fi Ylit (SMS k 1297).
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Lars Lampinen
hammastauti itäsuomi näkymätön maailma shamaani keho sairaus
Ruotsi
tandvärk
Suomi
hammastauti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juokengi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammastauti s \'tandvärk\'; främst östfinsk (SMS). Nåjden brukade med enkla metoder bota tandvärk, berättar Tore Aspebo Skaulo: Oskars magiska kula Många tandvärkar har Pikku Oskari trollat bort med hjälp av sin magiska mässingskula. Jag hade ofta tandvärk och då var goda råd dyra. Oskar som hade gåvan att bota, såg att kompisen led svårt av tandvärken. Då tog han fram smålandspungen, öppnade den och tog fram mässingskulan, som var ungefär 10-15 mm i diameter, tog en kaffekopp från skåpet, hällde i ungefär halva koppen med kallt vatten med skopan från vattenhinken. Därefter satte han sig ner intill mig, lade kulan i koppen och tog morakniven ur slidan. Med kniven rörde han om i koppen, mumlade några besvärjelser och lade kulan mot min kind på det ömma stället och förde den runt. Jag kände hur värken släppte och jag somnade. Oskar Strand dog hos Ages och är begravd på Soutujärvi kyrkogård. Varje vår planterar jag en vit blomma på hans grav för att hedra och minnas en gammal kamrat.
Alkuperä
https://toreaspebo.wordpress.com/category/a-tore-aspebo-minns/. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-09-12