MEÄN SANA
Ruotsi
mjölktand
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kuolajärvi, Rovaniemi, hiirele rapahammas, mulle rautahammas (sanothiin ku hammas löysäs)
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka, Liljeblad, Syrjänen, Liljeblad
Ruotsi
tröstfras
Suomi
tooran tooran toh!
Paikkoja
Jellivaara Satter
Ruotsi
har du skinn på näsan? är du tuff nog?
Suomi
oletko kovanaamainen? onko tarpeeksi rohkeutta?
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Fraasi oli aiemin neytraali puhekielessä.
Muokattu
2013-09-30
Ruotsi
ringfinger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kainulasjärvi, Rovaniemi, peukalopukki, suomensukki, isorilli, kultarälli, pikkurilli
Kulttuuri taustaa sanasta
i ramsa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Artimo
Ruotsi
vara ur tiden, ett steg efter i utvecklingen
Suomi
olla askelen jälissä kehityksessä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylheinen paikkakunnan oma kulttuuritieto.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Met haluama pelata jälistä päin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa paikkakuntalainen sanonta kertoo ette tornionlaaksolainen haluaa pelata jälistä päin. Jos se sattuu pääsemhään pellaamhaan eestä päin, moni moittii ja taistelee lujasti ette päästä pellaamhaan takkaa päin. Se on paikkakunnan ommaa kulttuuritietoa. Saman on väitetty monesta vähemistökulttuurista. Koska net on kärsinheet alentavaa kielipulitiikkaa net alkavat viihtymhään sellaisessa kulttuurissa missä hävethään ommaa vähemistökieltä ja sitä alenethaan. Jos ei tehhä sitä kulttuuri on vierasta ja tuntuu ettei sitä ole kotona. Entinen opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård väitti jo 1950-luvula ette meänkielisillä on omaviha. Se taitaa olla samassa kulttuurikehässä. Vertaa pelata takkaa päin, rajarasimi, porstuasuomalainen, vonnu.
Alkuperä
Ylheinen..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2013-09-18
Ruotsi
dryg, högfärdig person, storbonde
Suomi
ylelevä henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Satter etc...
Kulttuuri taustaa sanasta
Storbonde-beteende, en person som brer ut sig på olika sätt och vis.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-01-07
siansarvia ja lutheenlänkiä
ilmaus
Ruotsi
myckt rörigt och smutsigt, gristrynen och lusselen
Esimerkki
Sanothiin ku oli oikein sekaista ja likaista
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-11-01
kaatu ko honka
ilmaus
Ruotsi
föll som en fura
Suomi
kaatui kuin ammuttu
Paikkoja
Hakkas, Satter, Ullatti med omnejd
Esimerkki
Kans kaatui. Mies kaatui ko honka
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-05-07
Ruotsi
vissla, kalla på djävlar
Suomi
viheltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Torniolaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Gammalt uttryck. Visslandet ansågs förmodligen vara syndigt.Vihelys oli pirun kuttumista.
Muokattu
2013-09-21
Joka paikassa niin kuin kärpänen tervassa.
ilmaus
Ruotsi
lägger sig i allting
Muokattu
2014-03-09
Ruotsi
hals (kropp, föremål)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Raisinvuono, Kemi, Enontekiö, Vittanki, Kompelusvaara, pitkä kaula kurjela; Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara, reikalauta kauhlaj ja menej jalkhoisti (palvelijalle sanothaan vuoenlopussa)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Rapola, Artimo, Hämäläinen
Ruotsi
bakre vägg i pörte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela Arpela, (ylheinen), Rovaniemi, Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kun äiti kuolee peräseinä mennee talosta. Talesätt: När moderna dör förlorar man husets gavelvägg. Det drar kalla vindar genom huset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Ruotsi
ordspråk, fras
Suomi
se on pystyny ruan aijala
Paikkoja
Jellivaara Satter
Ruotsi
boklärd
Suomi
kirjanoppinut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Olettakos kuulheet semmosta sanontaa ko "taitaa olla niinko kirjansa lukenu fariisi"
Alkuperä
Facebook Aapua, Kerstin Svala.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-21
Ruotsi
falsk, bedräglig, svekfull
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi, ellää koiramaisesti
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen
Ruotsi
östliga byar
Suomi
soukolossa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Muokattu
2013-01-26
Ruotsi
benämning på person, judaspung
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, kantaa juuthaankukkaroa; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, on juuthaankukkaro kaulassa
Kulttuuri taustaa sanasta
om den som uppbär ränta el lurar till sig pengar
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
tillgjord person
Suomi
teeskentelevä ihminen
Esimerkki
Ullatti förr i tiden, ej nutid
Kulttuuri taustaa sanasta
Fras/uttryck om någon/några som är alldeles för modern och värdslig i sitt leverne. T.ex. om någon som köpt en frän hatt eller liknande som kunde uppfattas som syndigt och oanständigt. Vertaa ulkokullattu.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm Hägersten.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
Ruotsi
muller
Esimerkki
Meän kieltä 1986: niin lyöthiin pääle lapiolla ja sanothim: Jyrryn jyrryn jyrkheisiä, persepuolen kokhoisia! Kunkas 1143, Parakka, (karhu) miksis sinun pannee jyrryn järryn? (kettu) ja mie olen kivisomeroita silhmäm pannu, valehteli kettu. Karhu haki kivisomeroita säkin, se pani sitte hänenki mylly jyrryj järryn
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Nikupeteri
koiranpää: kantaa koiranpäätä
ilmaus
eläin
Ruotsi
bära hundhuvud (omskr)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, joku se kantaa koirampään kainalossa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
vid gravkanten
Suomi
haudanpartaalla
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
konkret och metaforisk
Alkuperä
Meän kieltä 1986.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-21
Ruotsi
genast!
Suomi
ikuna päin!
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Jellivaara Satter
Ruotsi
sprund (i kärls tapphål)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Alatornio
Esimerkki
Rovaniemi, sanoppa rukir rulla ja leilim pruntti (sanothana lapsele, vaikea sanoa) Alatornio, Kemi, Rovaniemi, se oli hankittu niinku pruntirreijäst
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Hämäläinen, Kaarakka
ei, ei juuta eikä jaata
ilmaus
Ruotsi
inte, varken det ena eller det andra
Sanaluokka
atverbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen