Tulokset

trussahuuli etnisyys keho nainen
Ruotsi
tjockläppad kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara nais sieki trussahuuli, kotoa se Kainulasjärvia, Erkheikill on tapana että omhaisia naija
tyttärentyttö ihminen nainen lapsi
Ruotsi
dotterdotter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
valkuaisenjuoksu nainen keho sairaus
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara. Valkuaisejjuoksu, jos ellä on, ei sillä ole oikein reilassa kuukautiset
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
valtava nainen näkymätön maailma
Ruotsi
inflytelserik, dominant
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kittilä, Kuolajärvi, jos vaimola on pitempi isovarpahan vierimäinen varvas, niin se on valtavampi miestään
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
vella nainen nimi
Ruotsi
skällsord på flicka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, tuo sen vella
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
yksipuolinen nainen mies
Ruotsi
ensidig,
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Nuuksujärvi, Täräntö, ykspuolinen kihlaus (enbart mannen köpte ring, så var det förr, kvinna, man)
naimaikä nainen
Ruotsi
giftasålder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi Kemi, naimaiäsä olevia tyttäriä
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
palvelija nainen
Ruotsi
piga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Arpela
Alkuperä
Parakka, Kemi. Pannu muistiin I. Tuovinen
panna nainen mies
Ruotsi
sätta på, ha samlag
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, sitä saapi panna ku surutonta sikkaa
Kulttuuri taustaa sanasta
vrt narkistaa
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Artimo
parikunta mies nainen
Ruotsi
äkta makar, gift par
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
perhäänkattoja ihminen nainen
Ruotsi
barnvakt
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin E. Wande
tissivä nainen
Ruotsi
storbröstad kvinna, flicka
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Korpilompolo
tölphölläri nainen
Ruotsi
panelhöna (lekf)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, lekfullt,
piiiku nainen lapsi
Ruotsi
lilltösen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
trulliämmä näkymätön maailma shamaani nainen sairaus
Ruotsi
nåjdväsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
noitaämmä, joka saattoi pilata karjaonnen, lehmän lypsyn ym.
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
tyttärentytär ihminen nainen lapsi
Ruotsi
dotterdotter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
työtyri nainen mies etnisyys
Ruotsi
arbetsam
Esimerkki
Parakka, flitighet räkns till värden vid giftermål , Ylitornio, Kompelusvaara ei sitä vain työtyrimpä löyvy Skoonesta kun Norrlantistakhaan
vuosivyöliina nainen
Ruotsi
årsförkläde
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, del av pigas årslön
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Briitajänkkä luonto nimi paikannimi näkymätön maailma nainen
Ruotsi
en myr åt Järvikäinenhållet
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Priitajänkkä. En kvinna gick vilse i dimman och frös ihjäl längst stigen för längesedan. Myren sägs vara hemsökt.
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
Ingeri, Inkeri nainen nimi
Ruotsi
Inger
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Jos lapset kaivavat hautoja ja kuoppia, sillon tullee kuoleman sanoma. vasen sananlasku nainen oikea hautajaiset
Ruotsi
Om barnen gräver gravar och gropar, så kommer bud om död.
Suomi
sanaparsi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
1.Takanvinkumus aavistaa kuoleman sanomaa. Missä kaksi tikkua mennee risthiin se tullee kuolheen sanoma, sieltä mihinkä se pissiin nokka näyttää. (När det viner i den öppna eldstaden, så förebådar det budskap om död. Där två stickor går i kors, så kommer det budskap om död från det håll som den längsta toppen visar.) 2. Jos puhumattomat lapset kattovat jalkain välistä, sillon tullee kuolheen sanoma. (Om icke-talande barn tittar mellan benen, så kommer det budskap om död.) 3. Jos lapset joikkaavat ja on liikutuksissa siitäki tullee kuoleman sanoma. (Om barnen jojkar och är i sinnesrörelse, så kommer även av detta budskap om död.) 4. Jos lapset tekevät hautoja ja kuoppia kaivavat, sillon tullee kuoleman sanoma. (Om barnen gör gravar och gräver gropar, så kommer det då bud om död.) 5. Jos oikea korva soipi, niin miehenpuoli lähtee, ku vasenpuoli soipi niin joku vaimo kuolee. (Om höger öra ringer, så är det någon av manskön som går bort, när vänster öra ringer, så dör någon kvinna.) 6. Ku kirkonkello lyöpi oikehan korvhaan sukulainen kuolee. Ku kirkonkello lyöpi vasemphaan korvhaan vierhaita kuolee. (När en kyrkklocka slår i höger öra, dör en släkting. När en kyrkklocka slår i vänster öra, dör obekanta/främmande.)
Alkuperä
Harriet Pekkari. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
Kärentöjärveltä meni poikansa kanssa Norjaan keituria paimentamahan. Päivät hän tunturia kiipesi ja keituria paimensi. Yöt hän makasi elävissä ryysyissä. satu nainen musiikki sananlasku
Ruotsi
skillingtryck av okänd om Greta-Kaisa Roskaharku
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Om hon som ogift kvinna vandrade iväg med sitt barn.
Alkuperä
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
Sössi jellivaaransuomi nainen nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Susanne
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Jellivaara, Gällivare samt närliggande byar.
Kulttuuri taustaa sanasta
Outo sana Kainulasjärvessä. Sysanne sielä.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Vahvii vii, vahvii vii, vahvii vii hautajaiset kieli nainen musiikki sananlasku
Ruotsi
sorgesång under begravningsceremoni
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sjöngs alltid av Palon-Pietin Marja varje år vid samma tidpunkt på påskdagen i Jukkasjärvi kyrka.
Alkuperä
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05