Tulokset

beibi nainen jellivaaransuomi lapsi lainasana
Ruotsi
baby, nyfödd; käresta
Suomi
vauva; rakastettu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-16
englannin äimä lainasana vaate kotitalous nainen työ
Ruotsi
vanlig skonål, skärnål förr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-29
huoraperset jellivaaransuomi nainen uskonto
Ruotsi
horunge, skällsord för lösaktiga flickor (gammalt)
Suomi
huora
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Järämä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vissa hårdföra laestadianer använde detta uttryck.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-24
irtolapsi lapsi häät ilmaus nainen
Ruotsi
barn utom äktenskapet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: On tervanuk kirkon (sanothaan jos on saanu irtolapsen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jalkalapsi
Alkuperä
Inkeri Tuovinen.
lapinrisku vaate mies etnisyys nainen lainasana-saame
Ruotsi
samiskt silverspänne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”lappalainen hopeasolki” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
leijti jellivaaransuomi nainen
Ruotsi
lady; käresta; dam
Suomi
rouva
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som sporadiskt eller ofta förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
neitikka ihminen häät nainen
Ruotsi
jungfru, ung flicka, ogift kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Neitikkavuoma
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-30
onnenpeili näkymätön maailma nainen
Ruotsi
lyckospegel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
två speglar ställdes mot varann med ljus på vardera sidan, under poåsknatten såg ungmön sin tillkommande
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
puukulli nainen
Ruotsi
pojkflicka, manlig kvinna
Suomi
poikatytär, miehellinen nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Tämä tytär kelpa muihin ko muut tyttäret tavalisesti kelpavat tehä= Den här flickan duger till annat än vad flickor normalt annars anses kunna göra.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kehon?
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-02-25
ristimuori uskonto hautajaiset synnytys nainen
Ruotsi
dopgumma, liksveperska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Vittanki
Alkuperä
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.].. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
rulli näkymätön maailma nainen termi
Ruotsi
påskgumma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa rulliakka
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
ruokkutyär jellivaaransuomi nainen ihminen
Ruotsi
nådeflicka, auktionsbarn
Suomi
hoitolapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-22
trulli näkymätön maailma shamaani nainen sairaus
Ruotsi
nåjdväsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
noitaämmä, noita, joka pilasi lehmiä ym.
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
typykkä lapsi nainen
Ruotsi
flickunge
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, tyttö typykkä, synonyymi nypykkä, tynkä, tillukka
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
veenämmä nainen näkymätön maailma
Ruotsi
näcken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Långhårig kvinna i kvarnfors som smeker män och begär att männen skall masturbera
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotsi
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Alkuperä
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15
vuosivilla nainen mies
Ruotsi
årsull
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara,
Kulttuuri taustaa sanasta
pigas och drängs årslön, del av den, 1-5 naulaa sommar och vinterull, blandat
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vyölliskoukku kotitalous nainen
Ruotsi
dekorerad mässingkrok med hängring för nycklar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”koristeltu messinkinenkoukku, jonka renkaassa riippuu avaimia. Nähdään joskus vieläkin vanhan emännän vyössä.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
väärti lainasana nainen työ
Ruotsi
värd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”tuttava, kestiystävä, hyvin tavall. vieläkin Lapissa.” - S.P
Alkuperä
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
ämma jellivaaransuomi nainen vokaalisointu
Ruotsi
gumma, gammal kvinna
Suomi
ämmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Ämma ja äija.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-28