Tulokset

luistinjää vesi
Ruotsi
skridskois
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Pannu muistiin Häll, Kaarakka
> lisää
luokti luonto jellivaaransuomi vesi lainasana-saame
Ruotsi
vik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Luoktivuoma
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-25
> lisää
lähe vesi
Ruotsi
källa
Suomi
lähde
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
lähevesi vesi
Ruotsi
kallkällevatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
> lisää
läikintä vesi
Ruotsi
skvalpning?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (aika ylheinen)
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
> lisää
lätäkkö luonto vesi
Ruotsi
dypöl på myr
Suomi
hete
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Haukivuomala on paljon lätäköitä. Lätäköitä on enimäksheen vuomila.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-09-19
> lisää
pyörre vesi
Ruotsi
vattenvirvel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Jyykeä, Raisinvuono, pyörtheksi
Alkuperä
Pannu muistiin Rapola, Artimo, Kaarakka, Isoniemi
> lisää
rapalantto luonto vesi
Ruotsi
lertjärn, tjärn med lika delar vatten som lera
Suomi
rapalantto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2022-02-09
> lisää
rokustaa vesi
Ruotsi
is som brötar sig
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-03
> lisää
sontavesi vesi
Ruotsi
gödselvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
ylh. astevaihtelu (standardfinska): s # d tai t
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
> lisää
tulva vesi
Ruotsi
vårflod
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Dokkas1
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
> lisää
tulvavesi luonto vesi
Ruotsi
flodvatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, tulvaveeh alkavat nousemhan
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu (standardfinska): s # d tai t
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka, Isoniemi
> lisää
tulvavesi vesi luonto
Ruotsi
flodvatten
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Lars Lampinen
> lisää
tuulenrossa lainasana vesi
Ruotsi
vågdallringar på vattenyta
Suomi
vedenvärinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Tapio Koivukari: Tuulenrossa on Paulaharjun kirjoissa, kveenitarinoissa Ruijan rannalla. Leif Bjørnar Pedersen Seppola: Tuulenrossa sanoma , Norjaksi ”Vindrosse” . Etelämmässä Norjassa sannoo Vindkule= Tuulenkuula. Tarkoitta sama fenomeeni.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa värinä.
Alkuperä
Väylänvartisten sanakirja.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-10
> lisää
tälpätä lapsi vesi
Ruotsi
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lisää
valsi lainasana luonto vesi
Ruotsi
forsvåg med bakström
Suomi
koskenaalto joka luo takavirran
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Koskenvalsia piti varottaa kun laski koskea kulutuksessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Från svenska: Vals (fors) – vatten som återcirkulerar nedanför till exempel en sten i en fors.
Alkuperä
Birger Winsa.
> lisää
veenpaisuma vesi
Ruotsi
vårflod, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu5, Nattavaara2
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tulva id
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
> lisää
vinttaat jellivaaransuomi lainasana vesi
Ruotsi
vinda (vatten från brunn)
Suomi
kelata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Konsonant i slutet på verbets grundform. Fortfarande relativt vanligt i vissa Gällivarebyar.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lisää
viriäinen vesi
Ruotsi
kölvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
> lisää
virrankäynti vesi
Ruotsi
strömstyrka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, koa virrankäynti koskessa
Alkuperä
Pannu muistiin Isoniemi
> lisää
virranniska vesi
Ruotsi
strömnacke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
virranväylä vesi
Ruotsi
strömfåra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
> lisää
vonkua vesi
Ruotsi
smälla, knaka, vina (is)
Suomi
paukkua, valittaaa (jää)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, joissakin paikoissa.
Esimerkki
Jää vonkuu pakkasen aikana kun se paukkuu ja valittaa.
Alkuperä
Bertil Isaksson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-11-03
> lisää
väristä vesi
Ruotsi
darra, skaka, väristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vesi värisee kun kulkee pieniä "aaloja" veen pinnala. Vertaa tärinä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lisää