Tulokset

Pärkämäkoski paikannimi
Ruotsi
Pärkämäkoski
Suomi
Pärkämäkoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Lainioälv
Esimerkki
Fors nedan Pärkämä i Mestossuanto, Kalix älv.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans Pärkämäkosket Finns en andra Pärkämäkoski i Lainio älv, enlgit Vesa Hiltunen, Junosuando. Tycks inte vara vare sig finska, samiska eller svenska. Inget motsvarande på den finska sidan om gränsen.
Alkuperä
Rolf Augustsson, Narken. Vesa Hiltunen, Junosuando. Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
Alapahturi paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Alapahturi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Haaralehonvuoma paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Haaralehonvuoma
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Herkkolanniitty luonto paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Herkkolanniitty
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Herkkola är smeknamn för Herman
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2020-02-14
Kainus paikannimi etnisyys
Ruotsi
kommunerna Överkalix och Kalix
Suomi
Överkalix, Kalix
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Jellivaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: enämpi kainhuun alla. Kainulasjärvi. Jellivaara: puhhuu Kainhun ruottia.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
Paikannimi-lyhenyksiä paikannimi
Ruotsi
Ortnamnsförkortningar
Suomi
Paikannimilyhennyksiä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-08-12
Pärkämä kieli satu paikannimi etnisyys
Ruotsi
naturnamn i Kalixälv, forsnacke, -hals,
Suomi
Pärkämä.
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Junosuanossa on kans Pärkämäkoski. Piian ei muaala? Merkitys piian koskenkaula, -niska. Laina eteläsuomen murtheishiin viron kielestä pärk seppel. Viron kielen etymologia: pärg : pärja : pärga 'rõngakujuline v ovaalne lille-, oksa- vm põimik; rõnga- v ringikujuline moodustis; peaehe' Tüve vasted võivad olla saami bárgidit 'palmikut punuda', bárggaldat 'palmik, punutud pael', ersa pargo 'korv', mokša parga 'tohust torbik' ning võib-olla ka karjala (puna)päre 'peakaunistus'. Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel v peapael' ja baltisaksa Pärg, Perg, Pärk 'eesti tüdrukute peaehe'. Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Vuopios mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Vuopio, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordets ursprung och betydelse är okänt. Möjligen estniskt lån till finskan. Vuopio och Kaihnuunranta på andra sidan. Stor vik uppåt. Selet avsmalnar innan forsarna. Mestoslinkkaforsarna nedanför Pärkämä. Kallas för Pärkämäkosket och länge ner Linkankosket. I Kainulasjärvi berättas att det fanns på äldre tid en fiskekoja vid stranden av Pärkämä, i själva viken. Mäkigubben, Mäen Äijä lär ha använt den under sina fisketurer till älven. Estniskan har lånat ordet pärkä till sydfinska dialekter, pärkä i betydelsen krans, seppel på finska. Finskans äldsta ord för hals är seppel. Kaula kom senare som ett lånord. Seppel fick betydelsen krans., Jag tror Pärkämä betyder forshals, eller mer modernt forsnacke. Mestossuanto avsmalnar i Pärkämä och strömmen ökar. Farlig forshals. Estnisk etymologi: Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel' Vi har flera ord som bara finns i Tornedalen/nordfinskan och i södra Finland. T ex säserä rank om båt finns bara här och i Tavastland. Och ordet kana trekanten, spetsen i båtför fanns förr om åren bara i Tornedalen och vid Ladogas strand. De första nybyggarna kom med båt. Kana båtför är okänt idag, tror jag? Eller? Men helt allmänt under 1930-talet. Pärkämä kan kanske inkluderas till denna skara. Bästa förklaringen. Finska forskare har inte hittat något bättre. Ett förslag är svenska lånet bärga. Men ordet bärga förekommer inte ens i tornedalssvenskan. Och inga pärja-namn finns. Båtlänning/Valkamaa i Pärkämä finns. Men man drog upp båten. Vettää venheet maale. Ingen bärgar båten upp på land. Inte ens på ren svenska.
Alkuperä
Albin Oja, Kainulasjärvi, Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-09-26
Täränönlahti työ paikannimi
Ruotsi
Täränönlahti, Mestoslinkka
Suomi
Täränönlahti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus, Kainhuunväylä; Narken, Suomen
Esimerkki
Elof Nordmark: Täränönlahti ligger c:a 200 m norr Linkanniska. Den hade en central del i båtresorna utför Linkkakosket, i alla fall före 1951. Sen har inte jag varit med. Forsen var så hård att en styrman måste nå viken annars skulle han få problem. Forsen var ju så hård att man inte kunde ro vissa bitar då kunde man sjunkit. I viken vände man och åkte baklänges (sauvomissa) alltså med stakar efter stranden (korvan nokkia) Ytteråran skulle ro efter tillsägelse till Solkalahti som vi narkenbor kallade. Egentligen för rauma slog så hårt mot stranden. På den tiden var det inte så många i Narken som ville styra nerför Linkkakoski. Suomen Oskari, Mettävainion Jussa, Tavolan Jussi och kanske någon fler.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vik norr on Mestoslinkka fallet. Koordinater: 7449742 833320
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken. Roland Jatko med studiegrupp i Narken.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-07-13
Harakkasaajo paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Harakkasaajo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Harrisuanto paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Harrisuanto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Järvi paikannimi lempinimi/haukkumanimi kieli
Ruotsi
Kainulasjärvi
Suomi
Kainulasjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi, järviläinen; Winsa, Tornedalen
Esimerkki
Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-21
Järämä-Satter lainasana-saame etnisyys paikannimi
Ruotsi
Satter
Suomi
Järämä-Satter
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Järämä
Kulttuuri taustaa sanasta
Namnet Satter av samerna enligt bybor.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-18
Ahonoja paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Ahonoja
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Axelinsaajo paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Axelinsaajo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Pruukki paikannimi
Ruotsi
Gyljen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti2
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Alakainus paikannimi
Ruotsi
Nederkalix
Suomi
Kalix, Alakainuu
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Pappa sano Alakainhuussa, ja met nuoremat sanoima Kainhuussa ja Ylikainhuussa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27
Alavuoma paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Alavuoma
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Andansaajo paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Andansaajo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-17
Jokkiinsuu paikannimi kieli
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Jokkiinsuu
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Jokkiinsuu = Joitten suu
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
Kaijanjärvi paikannimi satu
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Kaijanjärvi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt en muntlig tradition var det en kvinna med namnet Kaija som var på väg från Kompelusvaara till byn Kainulasjärvi men som drunknade i den lilla tjärnen. Därav namnet.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2020-02-18
Karkulainen paikannimi satu
Ruotsi
naturnamn, ströäng i Nattavaara
Suomi
Karkulainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara.; Nattavaara
Esimerkki
En desertör infångades där, trodde Adolf Högman i Nattavaara. Där lär finnas även en Pörrinkivi som en finne har lyft.En vandringsstig går förbi.
Alkuperä
Arnold Högman, Nattavaara, 1911-1993. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
Vitun puhaltama aapa luonto paikannimi
Ruotsi
namn på myr
Suomi
Vitun puhaltama aapa
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Jokkiinsuunmännikkö paikannimi kieli
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Jokkiinsuunmännikkö
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Jokkiinsuu är genitiv plural av joki. Åars mynning. Tre åar flyter ihop.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2017-02-18
Karunki paikannimi
Ruotsi
Karungi
Suomi
Karunki
Sanaluokka
erisnimi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2017-02-18